EKP:n johtokunnan jäsenen Piero Cipollonen alustuspuheenvuoro Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa
Bryssel, 17.11.2025
Minulla on ilo päästä jälleen kertomaan teille digitaalisen euron etenemisestä. Tämä on seitsemäs tätä aihetta koskeva keskustelutilaisuus valiokunnassanne.
Oikeudelliset ja tekniset valmistelut etenevät, ja lähestymme tavoitetta varmistaa, että keskuspankkiraha palvelee EU:n kansalaisia, yrityksiä ja koko taloutta jatkuvasti myös digiaikana.
EU:n neuvoston tavoitteena on päättää yhteinen kantansa lainsäädäntöluonnokseen vuoden loppuun mennessä[1], ja myös parlamentin kannan määrittely etenee.
Lokakuun eurohuippukokouksessa johtajat toivat jälleen esiin digitaalisen euron strategisen merkityksen. He korostivat, miten tärkeää on saada sitä koskeva lainsäädäntötyö nopeasti päätökseen ja vauhdittaa muita valmisteluvaiheita.[2]
Teknisen valmiuden takaamiseksi EKP:n neuvosto päätti äskettäin edetä digitaalisen euron hankkeessa seuraavaan vaiheeseen.[3]
Kun valmistautuminen digitaalisen euron mahdolliseen liikkeeseenlaskuun etenee, haluaisin tarttua joihinkin toistuviin kysymyksiin. Julkisessa keskustelussa minulle esitetään toistuvasti neljä kysymystä:
- Miksi tarvitaan taas uusi maksuratkaisu?
- Eikö se ole riski pankkien liiketoimintamalleille?
- Korvaisiko digitaalinen euro käteisrahan?
- Olisiko sitä mahdollista käyttää ihmisten valvontaan ja heidän yksityisyytensä rikkomiseen?
Vastaan nyt kysymyksiin yksi kerrallaan.
Digitaalinen käteisraha
Miksi digitaalista euroa ensinnäkin tarvitaan? Yksinkertaisesti siksi, että käteisen edut voidaan laajentaa myös digitaaliseen maksamiseen.
Käteisellä on monia hyviä puolia: se on keskuspankkirahaa, jonka liikkeeseenlaskijana on EU:n toimielin, Euroopan keskuspankki. Sillä voi maksaa joka puolella euroaluetta. Kaikki voivat käyttää sitä vaivattomasti ja ilman lisäkuluja, ja käyttäjän yksityisyys pysyy suojassa. Tutkimusten mukaan kuluttajat arvostavat näitä ominaisuuksia.[4]
Mutta digitaalisessa maksamisessa käteistä ei voi käyttää – eikä sen eduista nauttia. Verkkomaksut ovat tästä hyvä esimerkki. Verkossa maksetaan nykyään yli kolmannes päivittäisistä ostoksista.
Kuluttajille käteisen etujen puuttuminen verkkomaksuista – ja digitaalisista maksuista laajemminkin – tarkoittaa vähemmän vaihtoehtoja ja valinnanvapautta.
Kauppiaille digitaalisen maksumahdollisuuden tarjoaminen tarkoittaa heikompaa neuvotteluasemaa ja korkeampia kustannuksia, mikä viime kädessä vähentää niiden katteita ja nostaa kuluttajahintoja.
Digitaalisen euron tarkoituksena on ratkaista nämä ongelmat tarjoamalla käteisrahasta digitaalinen muoto. Ja sille todellakin on kysyntää. Eurojärjestelmän tekemässä kyselytutkimuksessa 66 % vastaajista oli kiinnostunut kokeilemaan digitaalista euroa saatuaan siitä ensin tietoa[5]. Kauppiaat puolestaan ovat korostaneet, että digitaalinen euro voisi tehdä digitaalisten maksujen hyväksymisestä niille helpompaa ja edullisempaa.[6]
Nimenomaan Euroopassa on vielä eräs kriittisen tärkeä syy: digitaalisen käteisrahan puuttuminen vaarantaa strategisen autonomiamme.
Euron käyttöönotosta on kulunut jo 25 vuotta, eikä meillä ole vieläkään eurooppalaista maksuratkaisua, jonka avulla kaikki päivittäiset maksut voitaisiin suorittaa digitaalisesti koko euroalueella. Koska maksamisen markkinat ovat hajanaiset, euroalue on vähittäiskaupan digitaalisissa maksuissa riippuvainen muiden toimijoiden hyväntahtoisuudesta. Tilastotiedot osoittavat tämän vastaansanomattomasti.
Euroalueen 20 maasta viidellätoista ei ole tällä hetkellä kotimaista digitaalista maksuratkaisua, jota käytettäisiin merkittävässä määrin myymälöissä, eikä yli puolella maista ole laajasti hyväksyttyä kotimaista verkkomaksuratkaisua.[7] Joissakin maissa on kansallisia korttiohjelmia, jotka sisältävät eurooppalaisen vaihtoehdon, mutta nämäkin maat tukeutuvat yhä EU:n ulkopuolisten toimijoiden korttiohjelmiin euroalueen maiden rajat ylittävissä maksuissa. Nykyisellään kaksi kolmasosaa euroalueen korttimaksutapahtumista selvitetään kansainvälisissä korttiohjelmissa.
Meillä on siis selvä ongelma, johon digitaalinen euro tarjoaa selvän ratkaisun. Digitaalinen euro on digitaalista käteisrahaa, joka täydentää tuttuja seteleitä ja kolikoita ja siten varmistaa, että niin fyysinen kuin digitaalinenkin maksaminen toimii kaikissa tilanteissa ja EU:n ulkopuolella tehtävistä päätöksistä riippumatta.
Digitaalinen euro on eurooppalainen maksuratkaisu, joka perustuu eurooppalaiseen infrastruktuuriin – kaikilla valituilla palveluntarjoajilla on kotipaikka EU:ssa, ja ne ovat eurooppalaisessa määräysvallassa.[8] Näin varmistetaan, että euro pysyy ainoana laskentayksikkönä, mikä suojaa rahajärjestelmämme suvereniteettia myös stablecoin-valuuttojen – jotka nykyään ovat useimmiten ulkomaisten valuuttojen määräisiä – ja minkään hyödykkeen reaaliarvoon sitomattomien kryptovarojen käytön yleistyessä.
Pankkien liiketoimintamallien suojelu ja niiden tarjoamien maksupalvelujen parantaminen
Seuraavaksi käsittelen pankkeihin kohdistuvia vaikutuksia. Digitaalisen euron myötä pankit voivat säilyttää liiketoimintamallinsa ja parantaa tarjoamiaan maksupalveluita.
Hankkeen alusta pitäen olemme kaavailleet, että digitaalisen euron jakelu tapahtuu pankkien kautta. Näin siksi, että niillä on keskeinen rooli euroalueen talouden rahoittamisessa ja rahapolitiikan välittymisessä.
Olemme suunnitelleet digitaalisen euron siten, että pankkien rooli rahoituksen välittäjinä säilyy. Digitaalisen euron määräisille saldoille ei maksettaisi korkoa eli tässäkin mielessä se toimisi samoin kuin käteinen. Digitaaliselle eurolle myös asetettaisiin saldorajoitus talletusten liiallisen ulosvirtauksen riskin välttämiseksi. Linkitys liikepankeissa oleville tileille varmistaisi, että ihmiset voivat suorittaa ja vastaanottaa myös suurempia digitaalisen euron maksuja saumattomasti. Viimeaikaiset tekniset arviomme vahvistavat, ettei digitaalinen euro heikentäisi rahoitusvakautta.[9]
Entä kustannukset ja hyödyt pankkien maksuliiketoiminnalle?
Pankit menettävät palkkioita kansainvälisten maksukorttiohjelmien takia. Ne menettävät palkkioita ja dataa suurten teknologiayritysten mobiilimaksuratkaisujen takia. Ja ne menettäisivät myös tulevaisuudessa palkkioita, dataa ja vähittäisasiakkaidensa vakaita talletuksia stablecoinien takia – sillä kryptovaroilla ei ole saldorajoituksia.
Sen sijaan digitaalisen euron korvausmallin ansiosta pankit hyötyvät aina kun maksamiseen käytetään mainittujen ratkaisujen sijasta digitaalista euroa. Tämä johtuu siitä, että eurojärjestelmä ei peri järjestely- tai selvityspalkkioita. Tästä syntyy säästöä, joka voidaan jakaa pankkien ja kauppiaiden kesken. Lisäksi digitaalinen euro parantaisi pankkien neuvotteluasemaa kansainvälisiin maksukorttiyhtiöihin nähden.
Ja pankit voivat myös parantaa tarjoamiaan maksupalveluita ja laajentaa niiden kattavuutta pienin kustannuksin. Digitaalinen euro tarjoaa avoimen hyväksymisverkoston ja ‑standardit, joiden ansiosta EU:n yksityisen sektorin hankkeet, kuten Wero ja European Payments Alliance, voivat lisätä kaupallista kiinnostavuuttaan ja laajeta yleiseurooppalaisiksi.[10] Palveluntarjoajat voivat myös integroida digitaalisen euron saumattomasti nykyisiin maksuratkaisuihinsa, kuten digitaalisiin lompakkoihin tai fyysisiin maksukortteihin.[11]
Toistan vielä: yksityisen ja julkisen sektorin ratkaisut eivät suinkaan kilpaile keskenään. Tarkoituksena on pikemminkin tehdä molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä, joka edistää EU:n vähittäismaksamisen markkinoiden strategisen autonomian toteutumista ja lisää sen uskottavuutta.
Kustannusselvityksemme ovat osoittaneet, että digitaalinen euro edellyttää pankeilta todennäköisesti huomattavasti pienempiä investointeja kuin joissakin ulkopuolisissa tutkimuksissa on esitetty. Investointien osuus olisi neljän vuoden aikana noin 3,4 % merkittävien pankkien vuotuisiin tietojärjestelmäpäivityksiin tarkoitetuista varoista. Yhteenlaskettujen investointikustannusten oletetaan yleisesti olevan maksupalveludirektiivin (PSD2) arvioitujen kustannusten luokkaa ja huomattavasti pienemmät kuin yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) hankkeessa.[12]
Fyysisen käteisen täydentäjä, ei korvaaja
Mitä tulee käteisen tulevaisuutta koskeviin huoliin, olemme tuoneet hyvin selkeästi esiin, että digitaalinen euro täydentää käteistä eikä suinkaan korvaa sitä. Näin jokainen voi valita, miten haluaa maksaa.
Eurojärjestelmän käteisstrategian mukaisesti aiomme varmistaa, että fyysinen käteisraha pysyy jatkossakin saatavilla ja hyväksyttynä maksuvälineenä kaikkialla euroalueella.
Käteinen on keskuspankkirahaa ja eurosetelit laskee liikkeeseen EKP. Intressinämme ei siis ole lopettaa käteisen liikkeeseenlaskua. Se on päinvastoin mandaattimme ytimessä.
Itse asiassa olemme suunnittelemassa kolmatta eurosetelisarjaa. Eurosetelien ulkoasun uudistus, jossa parannetaan lisäksi setelien turvatekijöitä. osoittaa EKP:n sitoutuneen käteismaksamiseen myös tulevaisuudessa.
Olemme aina kannattaneet vahvasti käteisen laillisen maksuvälineaseman vahvistamista, mikä on olennainen osa Euroopan komission ehdottamaa yhtenäisvaluuttapakettia ja auttaa säilyttämään jo mainitsemani käteisen edut. Haluamme, että ihmiset voivat jatkaa käteisen käyttöä sekä fyysisessä että digitaalisessa muodossa oman valintansa mukaan.
Yksityisyyden ja vapauden suojeleminen
Digitaalinen euro myös suojaa eurooppalaisten yksityisyyttä ja vapautta. Huolet siitä, että digitaalista euroa voitaisiin käyttää valvonnan välineenä, ovat perusteettomia.
Ensiksikin digitaalisen euron käyttö ilman verkkoyhteyttä on yhtä yksityistä kuin käteisen käyttö: kun raha siirtyy lompakosta toiseen, maksutapahtuman tiedot eivät ole kenenkään muiden kuin maksajan ja maksunsaajan tiedossa. Käteistä lukuun ottamatta mikään nykyinen maksutapa ei tarjoa vastaavaa yksityisyyttä.
Toiseksi eurojärjestelmä ei pysty tunnistamaan verkkomaksujen maksajaa eikä saajaa. Kaikki tiedot pseudonymisoidaan ja salataan uusimmalla tekniikalla, joten emme näe mitään henkilötietoja. Meille näkyy vain koodeja, jotka edustavat maksajaa, maksun vastaanottajaa ja maksettavaa määrää, ja vain osapuolten pankit pystyvät yhdistämään koodit käyttäjien henkilöllisyyteen. Myös pääsy näihin kooditietoihin on tiukasti rajattu vain järjestelmän käytöstä vastaaviin henkilöihin. Ja aiomme varmistaa, että tätä on mahdollista auditoida.
Toimintaamme valvovat riippumattomat tietosuojaviranomaiset, jotka varmistavat, että noudatamme EU:n tietosuojalainsäädäntöä. Haluamme viranomaisten näkevän, miten toimimme, ja haluamme kaikkien tietävän, että teemme sen, mitä sanomme tekevämme. Olemme myös valmiit tutkimaan jatkossa yksityisyyden suojaa parantavia tekniikoita, jotta voimme ottaa käyttöön uusimmat teknologiat heti kun se on mahdollista. Tämä on välttämätöntä järjestelmässä, jonka täytyy suoriutua tuhannesta miljoonasta transaktiosta joka päivä.
Kolmanneksi pankit tekisivät nykyiseen tapaan tarkastuksia torjuakseen petoksia, rahanpesua ja terrorismin rahoitusta.
Neljänneksi digitaalinen euro ei koskaan tule olemaan ohjelmoitavaa rahaa, eli sen käyttöä ei voi rajoittaa etukäteen määritettyihin tarkoituksiin. Ei siis ole lähtökohtaisesti rajoitettu, missä, milloin tai mihin tarkoitukseen digitaalista euroa voidaan käyttää.
Ja viimeiseksi: kenenkään ei ole pakko käyttää digitaalista euroa – se tarjoaa vain lisävaihtoehdon maksamiseen. Ne, jotka ovat vielä epäilevällä kannalla, voivat edelleen käyttää fyysistä käteistä tai muita maksutapoja.
Digitaalinen euro on kuin fyysistä käteistä, mutta digitaalisessa muodossa. Se lisää eurooppalaisten vapautta valita haluamansa maksutapa ja tarjoaa lisävaihtoehdon kaikille digitaalisille maksuille koko euroalueella.
Digitaalisen euron potentiaalin hyödyntäminen
Digitaalisen euron potentiaalin hyödyntäminen riippuu sekä lainsäädöllisestä että teknisestä valmiudesta.
Lainsäädännöllä on keskeinen rooli digitaalisen euron tuomien hyötyjen takaamisessa. Etenkin digitaalisen euron pakollisella jakelulla ja laillisen maksuvälineen asemalla varmistetaan, että digitaalinen euro on kaikkien käytettävissä ja hyväksytty maksuväline kaikkiin digitaalisiin maksuihin. Sen lisäksi verkkokäytössä ja ilman verkkoyhteyttä tapahtuvassa käytössä toiminnot täydentäisivät toisiaan, jolloin saadaan yhdistettyä digitaalisen maksamisen vaivattomuus ja käteisen helppo saatavuus. Näin digitaalista euroa voidaan käyttää kaikissa tilanteissa sähköisestä kaupankäynnistä syrjäisiin myyntipisteisiin, joissa ei ole verkkoyhteyttä.
Varmistamme omalta osaltamme, että digitaalisen euron liikkeeseenlaskuun on tekniset valmiudet. Hankkeen uudessa vaiheessa aiotaan keskittyä rakentamaan tähänastisen työn pohjalta[13] tarvittava tekninen kapasiteetti, jotta olemme valmiit toteuttamaan digitaalisen euron mahdollisen liikkeeseenlaskun. EKP:n neuvosto tekee lopullisen päätöksen digitaalisen euron liikkeeseenlaskusta vasta, kun lainsäädäntö on hyväksytty. Jos EU:n muut lainsäätäjät hyväksyvät asetuksen digitaalisen euron käyttöönotosta ensi vuoden kuluessa, kokeiluhanke ja ensimmäiset transaktiot voitaisiin toteuttaa vuoden 2027 puolivälissä, ja digitaalinen euro voisi olla valmis ensimmäiseen liikkeeseenlaskuun vuonna 2029.
Lopuksi
On loppusanojen aika.
Digitaalisen euron käyttöönotto ei ole pelkkä tekninen hanke. Se on korvaamattoman tärkeä askel kohti tulevaisuutta, ja sen avulla varmistetaan, että keskuspankkiraha voi edelleen palvella eurooppalaisia digitalisoituvassa maailmassa.
Digitaalinen euro täydentää euroseteleitä ja ‑kolikoita ja tarjoaa käteisen keskeiset hyödyt myös digitaaliseen maksamiseen. Se tuo euroalueelle keskuspankkirahaan perustuvan ja yleisesti hyväksytyn digitaalisen maksuvälineen. Sen ansiosta EU:n yksityisen sektorin ratkaisujen on helpompi laajentaa kattavuuttaan.
Siitä hyötyvät niin kuluttajat, kauppiaat kuin pankitkin. EU:n riippuvuus ulkopuolisista palveluntarjoajista vähenee, mikä vahvistaa kykyämme selviytyä häiriöistä, autonomiaamme ja taloudellista turvallisuuttamme. Mitä pitempään odotamme, sitä kauemmin etujen konkretisoituminen kestää.
EKP tukee jatkossakin lainsäädäntökäsittelyä tarjoamalla teknistä asiantuntemusta ja laatii selkeitä päivityksiä digitaalisen euron hankkeen etenemisestä. Sitä varten olemme julkistaneet tukimateriaalia, joka on tämänpäiväisen puheenvuoroni liitteenä.
Kiitos mielenkiinnostanne.
Ks. Statement of the Euro Summit, meeting in inclusive format, 20.3.2025, ja Statement of the Euro Summit, meeting in inclusive format, 23.10.2025.
Ks. EKP:n lehdistötiedote Eurojärjestelmän digitaalisen euron hankkeessa alkaa seuraava vaihe, 30.10.2025.
Ks. Progress on the investigation phase of a digital euro – third report, EKP, 30.10.2025.
Ks. edellinen alaviite.
Ks. EU businesses’ competitiveness impacted by current cards payments landscape – a call for urgent action, kannanotto, EuroCommerce, 8.7.2024 ja ECB digital euro user research, Ipsos, 30.10.2025.
Ks. Progress on the preparation phase of a digital euro – Closing progress report, taulukko 1, EKP, lokakuu 2025. Merkittävässä käytössä olevalla kotimaisella maksuratkaisulla tarkoitetaan ratkaisua, jonka arvioitu markkinaosuus on yli 10 % kyseisessä käyttötapauksessa, vaikka muitakin kotimaisia vaihtoehtoja olisi teknisesti saatavilla. Koska kotimaisten maksuratkaisujen hyväksymisestä ei ole luotettavia maa- ja käyttötapauskohtaisia tietoja, luokittelu perustuu kotimaisen maksuratkaisun käyttömäärään.
Ilmaisulla ”kotipaikka EU:ssa” tarkoitetaan, että oikeushenkilöllä on pääkonttori EU:n jäsenvaltiossa, tai luonnollisella henkilöllä on jonkin EU-jäsenvaltion kansalaisuus. ”Määräysvalta” tarkoittaa mahdollisuutta käyttää yrityksessä ratkaisevaa vaikutusvaltaa joko suoraan tai välillisesti yhden tai useamman väliyhtiön kautta. Se voi olla seuraavanlaista: 1) joko suora tai välillinen omistusosuus, joka on yli 50 prosenttia kyseisen oikeushenkilön liikkeeseen lasketun osakepääoman nimellisarvosta, tai enemmistö kyseisen oikeushenkilön osakkaiden tai yhtiökumppanien äänivallasta; 2) kyseisen oikeushenkilön päätösvallan suora tai välillinen omistus, joka on joko tosiasiallinen tai oikeudellinen. Ks. EKP:n lehdistötiedote ECB selects digital euro service providers, 2.10.2025.
EKP on laatinut muiden lainsäätäjien pyynnöstä yksityiskohtaisen arvion eri hypoteettisten saldorajoitusten mahdollisesta vaikutuksesta rahoitusvakauteen. Arvion mukaan digitaalisen euron käyttö päivittäiseen maksamiseen ei heikentäisi rahoitusvakautta. Jopa äärimmäisen tiukassa ja erittäin epätodennäköisessä kriisiskenaariossa rahoitusjärjestelmän vakaus pysyisi ennallaan. Ks. Technical data on the financial stability impact of the digital euro, EKP, lokakuu 2025.
Ks. Fit of the digital euro in the payment ecosystem – Report on the dedicated Euro Retail Payments Board (ERPB) technical workstream, EKP, lokakuu 2025.
Molemmissa tapauksissa digitaalinen euro voisi olla maksuvaihtoehto, joka mahdollistaisi yleiseurooppalaisen kattavuuden ja samalla säilyttäisi kansallisten tai alueellisten mallien markkinaosuuden siellä missä ne on hyväksytty ja siinä laajuudessa kuin ne on hyväksytty. Vapaaehtoisessa yhteiskäyttöskenaariossa yksityisen sektorin järjestelmät voisivat olla ensisijaisia kaikkialla, missä ne ovat käytössä, ja digitaalinen euro voisi olla varavaihtoehto siellä, missä yksityisen sektorin järjestelmää ei (vielä) ole käytössä. Tämä olisi edullinen kansallisten/alueellisten ratkaisujen ja digitaalisen euron yhteiskäytön muoto, jolla varmistettaisiin, että käyttäjä voi aina käyttää eurooppalaista maksuratkaisua. Se vähentäisi riippuvuutta kansainvälisistä korttiohjelmista, eli niitä tarvittaisiin pääasiassa vain EU:n ulkopuolelle suuntautuviin maksuihin. Ks. seuraavan raportin liitteet: Fit of the digital euro in the payment ecosystem, Euromaksualueen vähittäismaksuneuvoston (ERPB) teknisen työryhmän raportti, EKP, 30.10.2025.
Teknisen analyysimme perusteella pankkien yhteenlasketut investointikustannukset olisivat 1–1,44 miljardia euroa vuodessa neljän vuoden jaksolla. Arvio on yhtäpitävä Euroopan komission vaikutusarvioinnin kanssa. Kustannukset olisivat huomattavasti pienemmät kuin yhtenäisen euromaksualueen hankkeessa (SEPA) ja 5–6 kertaa pienemmät kuin PwC:n tutkimuksessa esitetyt luvut. Ks. Digital Euro Cost Study, PwC, kesäkuu 2025. Ks. myös A view on recent assessments of digital euro investment costs for the euro area banking sector, EKP, lokakuu 2025.
Valmisteluvaiheen päättyminen on merkittävä välietappi digitaalisen euron hankkeessa. Valmisteluvaiheessa siirryttiin käytännön suunnittelutyön hienosäätöön vuosina 2020–2023 toteutetussa tutkimusvaiheessa tehtyjen havaintojen pohjalta. Valmisteluvaiheen tärkeimmät saavutukset olivat 1) digitaalisen euron sääntökirjaluonnos, 2) digitaalisen euron komponenttien ja liitännäispalvelujen tarjoajien valinta, 3) markkinaosapuolten kanssa tehtyihin kokeiluihin tarkoitetun innovaatioalustan toteutus sekä 4) teknisen työryhmän selvitys digitaalisen euron sopivuudesta maksuekosysteemiin. Ks. EKP:n lehdistötiedote Eurojärjestelmän digitaalisen euron hankkeessa alkaa seuraava vaihe, 30.10.2025.
Euroopan keskuspankki
Viestinnän pääosasto
- Sonnemannstrasse 20
- 60314 Frankfurt am Main, Germany
- +49 69 1344 7455
- media@ecb.europa.eu.
Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.
Yhteystiedot medialle- 17 November 2025
