Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset

Kysymyksiä ja vastauksia käteisrahasta

Poistuuko käteinen käytöstä lähitulevaisuudessa?

Ei. Käteinen pysyy tärkeimpänä maksuvälineenä näillä näkymin. Käteinen toimii arvon säilyttäjänä, sen aitous voidaan tarkastaa luotettavasti ja sillä voi maksaa ilman ulkopuolisten palveluntarjoajien apua. Mikään muu maksuväline ei täytä näitä kolmea vaatimusta yhtä tehokkaasti.

Jääkö käteisraha historiaan, kun sähköinen maksaminen yleistyy?

Ei. käteisen erityispiirteet varmistavat, että sen asema säilyy jatkossakin. Digitaaliset maksuvälineet sopivat monille, mutta eivät kaikille. Sähköiset maksutavat eivät korvaa käteistä, vaan niitä käytetään käteisen rinnalla.

Saako myyjä kieltäytyä hyväksymästä käteismaksua?

Euroopan komissio on antanut Euro laillisena maksuvälineenä ‑työryhmän laatiman raportin perusteella suosituksen 2010/191/EU, jossa on selkeät ohjeet käteisen hyväksynnästä:

  • Kauppias ei voi kieltäytyä ottamasta vastaan euroseteleitä ja -kolikoita, jolleivät osapuolet ole sopineet muusta maksutavasta.
  • Kyltti tai juliste, jossa kauppa sanoo kieltäytyvänsä vastaanottamasta käteismaksuja tai tietyn suuruisia seteleitä, ei riitä. Kieltäytymiselle on oltava perusteltu syy, esimerkiksi jos kauppiaan on vaikea pitää vaihtorahan antamiseksi riittävän suurta käteiskassaa tai jos suurten käteismäärien säilyttäminen kaupassa aiheuttaisi todellisen turvallisuusriskin.
  • Välttämättömien julkisten palvelujen tarjoajat eivät voi rajoittaa käteismaksuoikeutta tai kieltäytyä käteismaksusta ilman riittävää syytä. Se heikentäisi EU:n lainsäädännön turvaamaa eurosetelien ja ‑kolikoiden asemaa laillisina maksuvälineinä.

Onko kansallisilla keskuspankeilla seteleihin ja kolikoihin liittyvää toimivaltaa?

Kyllä. Eurosetelit kuuluvat EKP:n ja eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien toimivaltaan. Eurokolikot taas kuuluvat kunkin maan toimivaltaan. EKP tosin hyväksyy jäsenvaltioiden liikkeeseen laskemien kolikoiden määrän. Kaikki kansalliset keskuspankit osallistuvat kolikoiden varastointiin ja jakeluun.

Voiko liikepankki määritellä setelin väärennökseksi?

Ei. Jos liikepankissa epäillään eurosetelin aitoutta, seteli on toimitettava kansalliselle keskuspankille (tai toimivaltaiselle tutkimuskeskukselle), joka tekee lopullisen päätöksen siitä, onko seteli väärennetty.

Onko eurosetelisarjoja useampi kuin yksi?

Kyllä. Vuonna 2002 liikkeeseen lasketut ensimmäisen sarjan eurosetelit ovat edelleen laillisia maksuvälineitä. Ensimmäisessä sarjassa pienin seteli on 5 euron ja suurin 500 euron seteli. Vuosina 2013–2019 EKP ja eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit laskivat liikkeeseen toisen eurosetelisarjan (ns. Europa-sarjan). Sen pienin seteli on 5 euroa ja suurin 200 euroa, sillä 500 euron seteleitä ei enää lasketa liikkeeseen. Toisessa eurosetelisarjassa setelit saivat uuden ulkoasun ja entistä tehokkaampia turvatekijöitä.

Onko kaikkien vähittäismyyjien tarjottava käteisnostomahdollisuutta ostoksen yhteydessä ja ilman ostosta? Onko tämä mahdollista kaikissa maissa?

Käteisnosto kaupan kassalta ostoksen yhteydessä ja ilman ostosta ovat vaihtoehtoja, jotka täydentävät käteisautomaateista ja pankkikonttoreista tehtäviä nostoja. Vähittäismyyjät päättävät itse, tarjoavatko ne tällaisia palveluita asiakkailleen. Vuonna 2021 tekemämme kyselyn mukaan 11 % euroalueen vähittäismyyjistä tarjosi käteisnostomahdollisuutta ostoksen yhteydessä ja 6 % ilman ostosta. Euroalueella on joitakin maita, joissa näitä palveluita ei vielä ole tarjolla.

Voiko seteleistä saada koronavirustartunnan?

Virusten määrä, joka setelin pinnalta voi siirtyä, on niin pieni, että tartuntariski on lähes olematon verrattuna riskiin saada koronavirustartunta muilta päivän mittaan kosketeltavilta pinnoilta. EKP arvioi tiiviissä yhteistyössä eurooppalaisten laboratorioiden kanssa koronavirusten käyttäytymistä erilaisilla pinnoilla, jotta se voi varmistaa, että käteisen käsittely on jatkossakin mahdollisimman turvallista. Lue aiheesta lisää EKP:n blogista.

Kaikki tähän osioon kuuluvat sivut