EKP:n rahapolitiikan strategiaa koskevat linjaukset

1. Taannoinen hitaan inflaation jakso ja inflaation voimakas kiihtyminen pandemian jälkeen korostavat rahapolitiikan strategian merkitystä: EKP:n neuvoston on strategian avulla voitava vastata tehokkaasti merkittäviin muutoksiin inflaatioympäristössä. Inflaatioympäristö pysynee epävarmana, ja se on mahdollisesti aiempaa epävakaampi – eli poikkeamat inflaatiotavoitteesta ovat suurempia – geopolitiikkaan, digitalisaatioon, tekoälyyn, väestönkehitykseen, ympäristön kestävyyttä uhkaaviin tekijöihin ja kansainväliseen rahoitusjärjestelmään liittyvien rakennemuutosten vuoksi. Tämä asettaa haasteita rahapolitiikan harjoittamiselle. Tässä muuttuvassa ympäristössä rahapolitiikan vaikuttavuutta voitaisiin vahvistaa parantamalla rahoitusjärjestelmän rakenteiden häiriönsietokykyä. Sitä lujittaisivat säästö- ja investointiunionin edistyminen, pankkiunionin valmiiksi saattaminen ja digitaalisen euron käyttöönotto.
2. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen kirjattu EKP:n mandaatti sekä ohjaa EKP:n rahapolitiikan strategiaa että asettaa sille rajat. EKP:n ensisijaisena tavoitteena on ylläpitää hintavakautta euroalueella. Eurojärjestelmä tukee yleistä talouspolitiikkaa EU:ssa ja edistää näin osaltaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen artiklassa 3 määriteltyjen unionin tavoitteiden saavuttamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hintavakauden tavoitetta. EU:n tavoitteisiin kuuluvat muun muassa tasapainoinen talouskasvu, täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen. Eurojärjestelmä myös tukee osaltaan luottolaitosten toiminnan ja rahoitusjärjestelmän vakautta valvovien toimivaltaisten viranomaisten politiikan tuloksellista ja asiallista toteuttamista.
3. EKP:n neuvosto vahvistaa, että yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI) soveltuu edelleen hintojen mittaamiseen arvioitaessa hintavakaustavoitteen saavuttamista. EKP:n neuvosto kuitenkin katsoo edelleen, että omistusasumisen kustannusten sisällyttäminen YKHI-indeksiin toisi paremmin esiin kotitalouksien kannalta merkityksellisen inflaatiovauhdin. Siksi EKP:n neuvosto ottaa rahapoliittisissa arvioissaan huomioon täydentäviä inflaation mittareita, joihin sisältyy arvioita omistusasumisen kustannuksista ja jotka toimivat hyödyllisinä vertailukohtina.
4. Inflaatio pyritään pitämään riittävästi nollainflaatiota nopeampana, mikä tarjoaa turvamarginaalin deflaation riskiä vastaan. Se vaikuttaa myönteisesti nimelliskorkojen trendikehitykseen ja mahdollistaa rahapoliittisten korkojen laskemisen kehityksen heikentyessä. Nimelliskorkojen tosiasiallinen alaraja kuitenkin rajoittaa mahdollisuuksia reagoida rahapolitiikan keinoin sokkeihin, jotka hidastavat inflaatiota merkittävästi. Myös toimet euroalueen maiden makrotalouden sopeutumisen ja eri toimialojen välisen sopeutuksen helpottamiseksi, alaspäin joustamattomat nimellispalkat ja mittausharha edellyttävät turvamarginaalin jättämistä.
5. EKP:n neuvosto katsoo, että hintavakauden ylläpitäminen onnistuu parhaiten, kun tavoitteena on kahden prosentin inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä. EKP:n neuvosto sitoutuu symmetriseen tavoitteeseen, eli se pitää tavoitetta hitaampaa ja nopeampaa inflaatiota yhtä kielteisinä. Kun tavoitteena on kahden prosentin inflaatio, inflaatio-odotukset voidaan ankkuroida tavoitteeseen selkeästi, mikä on hintavakauden ylläpitämisen kannalta olennaisen tärkeää.
6. Inflaatiotavoitteen symmetrisyyden vuoksi EKP:n neuvosto katsoo, että huomattaviin ja jatkuviin poikkeamiin on niiden suunnasta riippumatta tärkeää puuttua asianmukaisen voimallisin tai pitkällisin rahapoliittisin toimin, jotta poikkeamat eivät pääsee vakiintumaan tavoitteesta irtaantuvien inflaatio-odotusten vuoksi. Jos ilmenee sokkeja, jotka hidastavat inflaatiota merkittävästi, on otettava huomioon nimelliskorkojen tosiasiallinen alaraja. Jos taas sokit nopeuttavat inflaatiota merkittävästi, on huomioitava mahdolliset epälineaarisuudet hinnoittelussa ja palkanmuodostuksessa.
7. EKP:n neuvosto vahvistaa, että sen rahapolitiikan strategiaa toteutetaan keskipitkän aikavälin näkökulmasta. Siinä on otettu huomioon, että inflaatio poikkeaa lyhyellä aikavälillä väistämättä jonkin verran tavoitteesta ja että rahapolitiikan välittymiseen talouteen ja inflaatioon liittyy epävarmuutta ja viiveitä. Kun rahapolitiikkaa harjoitetaan joustavasti keskipitkän aikavälin näkökulmasta, voidaan poikkeamiin inflaatiotavoitteesta reagoida sen mukaan, mikä kussakin tilanteessa on poikkeaman alkusyyhyn, suuruuteen ja kestoon nähden tarkoituksenmukaisinta. Tällöin EKP:n neuvosto voi ottaa rahapoliittisissa päätöksissään huomioon myös muita hintavakaustavoitteen saavuttamiseen vaikuttavia näkökohtia, kunhan inflaatio-odotukset pysyvät ankkuroituina.
8. EKP:n neuvosto on sitoutunut varmistamaan rahapolitiikan mitoituksella, että inflaatio vakautuu kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä. Ensisijaisena rahapolitiikan välineenä ovat EKP:n ohjauskorot. EKP:n neuvosto voi käyttää tarvittaessa muitakin välineitä rahapolitiikan mitoituksen säätelyssä silloin, kun ohjauskorot ovat lähellä alarajaa tai kun on varmistettava, että rahapolitiikan vaikutus välittyy sujuvasti talouteen. Näitä välineitä ovat pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot, omaisuuseräostot, negatiiviset korot ja ennakoiva viestintä. EKP:n neuvosto vastaa jatkossakin joustavasti uusiin haasteisiin sitä mukaa kun niitä ilmenee ja harkitsee hintavakaustavoitteen saavuttamiseksi tarvittaessa uusia rahapolitiikan välineitä, kuten välittymisen turvaava instrumentti vuonna 2022. Välineiden valikoima, ominaisuudet ja toteutus tulevat mahdollistamaan ketterän reagoinnin uusiin sokkeihin ja vastaamaan tarkoitettuja tavoitteita eli rahapolitiikan mitoituksen säätelyä tai rahapolitiikan välittymisen turvaamista. Niiden oikeasuhteisuus arvioidaan perusteellisesti.
9. EKP:n neuvoston rahapoliittiset päätökset perustuvat kokonaisvaltaiseen arviointiin, jossa tarkastellaan myös suhteellisuusperiaatteen toteutumista ja mahdollisia sivuvaikutuksia. Siinä otetaan huomioon inflaation ja talouden todennäköisimpien kehityskulkujen lisäksi myös niihin liittyvät riskit ja epävarmuustekijät muun muassa skenaario- ja herkkyysanalyysien avulla. Kokonaisvaltainen arviointi muodostuu kahdesta rinnakkaisesta analyysista: taloudellisesta analyysista sekä rahatalouden ja rahoitusmarkkinoiden analyysista. Taloudellisessa analyysissa keskitytään reaali- ja nimellistalouden kehitykseen, kun taas rahatalouden ja rahoitusmarkkinoiden analyysissa tarkastellaan raha- ja rahoitustalouden indikaattoreita ja etenkin rahapolitiikan välittymismekanismin toimintaa sekä riskejä, joita rahoitusmarkkinoiden epätasapainosta ja rahataloudellisista tekijöistä saattaisi aiheutua keskipitkän aikavälin hintavakaudelle. Makrotalouden ja rahoitusjärjestelmän kytkökset ovat merkittävä tekijä talouden, rahatalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksessä, joten analyysien välisistä yhteyksistä on tärkeää olla hyvin perillä. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon tarve seurata välittymismekanismin toimintaa ja mahdollisia sivuvaikutuksia, jotta rahapolitiikan välineet pystytään kalibroimaan oikein, sekä rahoitusvakauden merkitys hintavakauden edellytyksenä. Rahoitussektorin kestokyky on välttämätön edellytys sille, että hinta- ja rahoitusvakauden välille ei pääse muodostumaan ristiriitaa. EKP:n neuvosto arvioi rahapolitiikan ja rahoitusvakauden välistä vuorovaikutusta järjestelmällisesti ja säännöllisin välein.
10. Ilmastonmuutoksella on syvällekäyviä vaikutuksia hintavakauteen, sillä se vaikuttaa talouden ja rahoitusjärjestelmän rakenteisiin ja suhdannekehitykseen. Ilmastonmuutoksen torjunta on maailmanlaajuinen haaste ja yksi Euroopan unionin keskeisiä tavoitteita. EKP:n neuvosto on mandaattinsa rajoissa sitoutunut varmistamaan, että eurojärjestelmä ottaa rahapolitiikassa ja keskuspankkitoiminnassa kattavasti huomioon ilmastonmuutoksen ja luonnon tilan heikkenemisen vaikutukset EU:n lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisesti.
11. EKP:n rahapolitiikan vaikuttavuutta tukee selkeä viestintä rahapoliittisista päätöksistä ja niiden perusteluista rahapoliittisissa katsauksissa, lehdistötilaisuuksissa, Talouskatsauksissa ja rahapolitiikkakokousten selonteoissa. Lisäksi laaditaan visuaalista materiaalia, joka kohdennetaan eri yleisöille niiden asiantuntemuksen mukaan sen varmistamiseksi, että EKP:n toimet ymmärretään ja niihin luotetaan. EKP:n neuvosto mukauttaa jatkossakin viestintäkäytäntöjään muuttuvan viestintäympäristön tarpeiden mukaan.
12. EKP:n neuvosto aikoo arvioida rahapolitiikan strategian toimivuutta säännöllisesti. Seuraava arvio on tarkoitus tehdä vuonna 2030.