- Yhteinen kriisinratkaisumekanismi tulisi perustaa ennen kuin EKP ryhtyy hoitamaan valvontatehtäväänsä.
- Kaikkien yhteiseen pankkivalvontamekanismiin osallistuvien EU:n jäsenvaltioiden luottolaitosten tulisi olla yhteisen kriisinratkaisumekanismin piirissä.
- EKP:n näkemyksen mukaan kriisinratkaisuun tulisi ottaa vain laitoksia, joiden valvontaviranomaiset katsovat olevan ”tosiasiallisesti tai todennäköisesti kaatumassa”.
- EKP kannattaa velkakirjojen arvon alaskirjauksen käyttöönottoa jo ennen vuotta 2018.
- Asetusehdotukseen on tehty muutoksia sen varmistamiseksi, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikla 114 soveltuu käytettäväksi oikeusperustana yhteisen kriisinratkaisumekanismin perustamiselle.
- EKP pyrkii saamaan edustajansa tarkkailijana kaikkiin yhteisen kriisinratkaisuneuvoston täysistuntoihin ja johdon istuntoihin.
Euroopan keskuspankki (EKP) antoi tänään Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan parlamentin pyynnöstä lausunnon yhteisestä kriisinratkaisumekanismista [1].
EKP kannattaa yhteisen kriisinratkaisumekanismin perustamista. Keskitetty päätöksenteko kriisinratkaisukysymyksissä vakauttaa talous- ja rahaliittoa, ja yhteinen kriisinratkaisumekanismi tukee yhteistä pankkivalvontamekanismia.
Asetusehdotukseen sisältyy kolme tehokkaan kriisinratkaisun edellytystä:
- yhteinen järjestelmä
- yhteinen päätösvaltainen viranomainen
- yhteinen rahasto, jota pankkisektori rahoittaa ennalta.
EKP pitää erittäin tärkeänä, että kriisinratkaisuviranomaisen ja pankkivalvontaviranomaisen vastuualueet pidetään selkeästi erillään. Luottolaitosten kaatumisen todennäköisyyden arvioimisen tulisi olla yksin EKP:n tai kansallisten toimivaltaisten viranomaisten vastuulla yhteistä pankkivalvontamekanismia koskevan asetuksen mukaisesti. Valvontanäkökulmasta tehtävä arviointi on siis välttämätön edellytys luottolaitosten kriisinratkaisulle.
EKP pitää myönteisenä EU:n neuvoston toivomusta, että lainsäädäntö hyväksyttäisiin Euroopan parlamentin nykyisen toimikauden aikana. Se myös tukee voimakkaasti kaavailtua aikataulua, jonka mukaan kriisinratkaisumekanismi olisi toiminnassa 1.1.2015. Yhteisen pankkivalvontamekanismin aloitettua toimintansa ja valvonnan siirryttyä Euroopan tasolle myös kriisinratkaisun on tapahduttava Euroopan tasolla.
EKP kannattaa myös velkakirjojen arvon alaskirjauksen aikaistettua käyttöönottoa, sillä se on tärkeä osa pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviä.
EKP arvostaa asetukseen tehtäviä muutoksia, jotta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklaa 114 (kansallisen lainsäädännön lähentämisestä) voitaisiin käyttää mahdollisena oikeusperustana, jolloin yhteisen kriisinratkaisumekanismin perustaminen ei edellyttäisi perussopimusten muuttamista.
EKP:n lausunnossa todetaan, että valvonta ja kriisinratkaisu pidetään toiminnallisesti erillään eturistiriitojen välttämiseksi. EKP pyrkii saamaan edustajansa tarkkailijana yhteisen kriisinratkaisuneuvoston täysistuntoihin ja johdon istuntoihin.
Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaavat Uta Harnischfeger (puh. +49 69 1344 6321) ja Peter Ehrlich (puh. +49 69 1344 8320).
-
[1]Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta.