Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset

1 Yhteenveto

Euroalueen talous seisahtui vuoden 2023 lopussa kireiden rahoitusolojen, vaimean luottamuksen ja kilpailukyvyn aiemman heikkenemisen vuoksi. Tuoreimmat tiedot viittaavat siihen, että talouden elpyminen on lyhyellä aikavälillä hitaampaa kuin mitä joulukuun 2023 asiantuntija-arvioissa ennakoitiin. Talouskasvun arvioidaan kuitenkin voimistuvan asteittain tämän vuoden aikana, kun käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat inflaation hidastumisen ja palkkojen vankan nousun myötä ja kun ulkomaankaupan vaihtosuhde paranee. Koska tämänhetkiset kuljetushäiriöt Punaisellamerellä eivät todennäköisesti aiheuta merkittäviä uusia toimitusrajoitteita, viennin kasvun odotetaan yltävän euroalueen ulkoisen kysynnän vahvistumisvauhtiin. Keskipitkällä aikavälillä talouskasvun elpymistä tukee myös EKP:n rahapolitiikan tiukentumisen vaikutusten asteittainen hälveneminen. BKT:n keskimääräisen vuotuisen kasvun odotetaan olevan 0,6 % vuonna 2024 ja 1,5 % vuonna 2025 sekä 1,6 % vuonna 2026. BKT:n kasvu vuonna 2024 on nyt arvioitu hitaammaksi kuin joulukuun 2023 asiantuntija-arvioissa negatiivisen kasvuperinnön vuoksi, ja myös tuoreimmat tilastot viittaavat arvioitua heikompaan kehitykseen. BKT:n kasvuarvio vuodelle 2025 on pysynyt ennallaan, mutta vuotta 2026 koskevaa arviota on tarkistettu hieman ylöspäin.[1]

Inflaation arvioidaan hidastuvan entisestään hintojen nousupaineiden vaimenemisen vuoksi ja rahapolitiikan kiristämisen vaikutuksesta. Se hidastunee kuitenkin vaisummin kuin vuonna 2023. Tuotantoketjun hintapaineiden arvioidaan vaimenevan edelleen, sillä Punaisenmeren kuljetushäiriöiden odotetaan nopeuttavan inflaatiota vain vähän. Kun energiahinnat laskevat, niiden epäsuorat vaikutukset vähenevät, ja yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI) mitattu inflaatio ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja nopeutunee pääasiassa työvoimakustannusten voimakkaan kehityksen vuoksi. Kireät työmarkkinat pitänevät nimellispalkkojen nousun nopeana, mutta sen odotetaan vähitellen vaimenevan arviointijakson mittaan, kun inflaation kompensoiminen lakkaa kiihdyttämästä inflaatiota. Työvoimakustannuspaineiden odotetaan vaimenevan tuottavuuden kasvun elpymisen myötä. Voittojen kasvun arvioidaan heikkenevän arviointijaksolla ja hillitsevän työvoimakustannusten välittymistä hintoihin. YKHI-kokonaisinflaation odotetaan hidastuvan ja olevan keskimäärin 2,3 % vuonna 2024 ja 2,0 % vuonna 2025 sekä 1,9 % vuonna 2026. Vuonna 2023 se oli keskimäärin 5,4 %. Energiassa inflaatiopaineet ovat vähentyneet edelleen, joten kokonaisinflaation odotetaan pysyvän ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettua inflaatiota hitaampana koko arviointijakson ajan. YKHI-inflaatio on arvioitu vuosina 2024 ja 2025 nyt hitaammaksi kuin joulukuun 2023 asiantuntija-arvioissa pääasiassa energiaraaka-aineiden hintojen laskun ja työvoimakustannuspaineiden vähenemisen suorien ja välillisten vaikutusten vuoksi. Vuotta 2026 koskeva inflaatioarvio on sen sijaan ennallaan.

Taulukko 1

Euroalueen BKT- ja inflaatioarviot

(vuotuinen prosenttimuutos)

Maaliskuu 2024

Joulukuu 2023

2022

2023

2024

2025

2026

2023

2024

2025

2026

BKT

3,4

0,5

0,6

1,5

1,6

0,6

0,8

1,5

1,5

YKHI

8,4

5,4

2,3

2,0

1,9

5,4

2,7

2,1

1,9

Huom. BKT:tä koskevat arviot ovat kausivaihtelusta puhdistettujen ja työpäiväkorjattujen tietojen vuotuisia keskiarvoja. Luvut voivat olla erilaiset kuin Eurostatin tuoreimmissa julkaisuissa, jos arvioiden koontipäivän jälkeen on julkistettu uusia tietoja. EKP:n verkkosivuilla on makrotaloudellisten arvioiden tietokanta, josta voi ladata myös neljännesvuosittaista aineistoa.

2 Reaalitalous

Euroalueen taloudellinen toimeliaisuus seisahtui vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä todennäköisesti siksi, että euroalueen sisäisen kysynnän ja nettoviennin pienet positiiviset kasvuvaikutukset eivät riittäneet kompensoimaan yhä jatkuvan varastojen purkamisen negatiivista kasvuvaikutusta (ks. kuvio 1).[2] Eurostatin ennakkoarvion mukaan kasvu oli vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä 0,0 % eli hieman pienempi kuin joulukuun 2023 arvioissa (0,1 %). Euroalueen teollisuustuotanto (pl. rakentaminen) pysyi ennallaan vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä ja kasvoi joulukuussa, joten se saattaa olla kohenemaan päin. Rakennustuotannossa ja vähittäiskaupassa kasvu sen sijaan heikkeni edelleen ja palvelutuotanto alkoi supistua viime vuoden loppua kohti. Vienti kehittyi hieman heikommin kuin euroalueen ulkoinen kysyntä, ja tuontia heikensi varastojen purkaminen, joka todennäköisesti jatkui vuoden 2023 lopussa.[3] Euroalueen sisäisen kysynnän ja nettoviennin hienoinen kasvu ei näin ollen riittänyt kompensoimaan varastojen muutoksen negatiivista kasvuvaikutusta.

Kuvio 1

Euroalueen BKT:n kasvu

(neljännesvuotuinen prosenttimuutos, kausivaihtelusta puhdistetut ja työpäiväkorjatut neljännesvuosittaiset tiedot)

Huom. Aiempien vuosien tiedot voivat poiketa Eurostatin julkaisemista tiedoista. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla. Symmetriset vaihteluvälit keskeisten asiantuntija-arvioiden ympärillä kuvastavat mahdollisten poikkeamien todennäköisyyttä. Ne perustuvat aiempiin arviointivirheisiin, puhdistettuina äärihavainnoista. Vaihteluvälit kuvaavat arvioidusta poikkeavan kehityksen hajontaa (tummemmasta vaaleampaan 30, 60 ja 90 prosentin todennäköisyys). Lisätietoa on EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2023 arvioiden kehikossa 6.

Alkuvuonna 2024 BKT:n kasvun odotetaan pysyvän vaimeana sitä tukevien tekijöiden vähenemisen ja kireiden rahoitusolojen vuoksi. Sen jälkeen kasvu vahvistunee kotitalouksien tulojen, julkisen kulutuksen ja ulkoisen kysynnän kasvun myötä. Pandemiasulkujen poistamisen jälkeinen talouden noste on hiipunut, ja kireät rahoitusolot sekä kuluttajien suuri epävarmuus hidastavat kasvua edelleen merkittävästi. Ennakkoindikaattorit olivat talouden supistumista kuvaavalla alueella vuoden 2024 kahden ensimmäisen kuukauden ajan. Inflaation hidastuminen ja palkkojen vankka nousu vahvistanevat silti kotitalouksien ostovoimaa vuoden alkupuoliskolla, sillä työmarkkinat ovat edelleen kireät. Taloudellisen toimeliaisuuden odotetaankin saavan tukea pääasiassa yksityisestä kulutuksesta. Kasvu voimistunee hieman lisää vuoden 2024 jälkipuoliskolla, kun yksityinen kulutus ja käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat ja myös luottamus odotettavasti elpyy. Myös julkisen kulutuksen arvioidaan kasvavan vuoden 2024 kuluessa osin siksi, että inflaation kompensoiminen julkisen sektorin palkoissa näkyy kulutuksessa viipeellä. Lisäksi viennin arvioidaan voimistuvan ja lähestyvän ulkoisen kysynnän kehitystä. Keskipitkällä aikavälillä BKT:n kasvuvauhdin odotetaan voimistuvan lisää ja nousevan aavistuksen pandemiaa edeltäneen keskiarvonsa yläpuolelle. Tätä kehitystä tukevat reaalitulojen kasvu ja euroalueen ulkoisen kysynnän vahvistuminen. Lisäksi raha- ja finanssipoliittiset toimet jarruttavat kasvua aiempaa vähemmän (ks. taulukko 2). Luopuminen vuonna 2022 käyttöön otetuista nopeaa inflaatiota ja korkeita energiahintoja kompensoivista finanssipoliittisista tukitoimista hidastaa kasvua hieman vuosina 2024–2026, mutta finanssipolitiikan kokonaismitoitus on kutakuinkin neutraali vuosina 2025–2026.

Rahoitusolojen ja etenkin korkeiden korkojen odotetaan vaikuttavan kasvuun edelleen hyvin negatiivisesti, ja vaikutus hiipunee vain vähin erin arviointijakson kuluessa. Joulukuusta 2021 lähtien toteutettujen rahapoliittisten toimien vaikutus välittyy edelleen reaalitalouteen ja vaikuttaa etenkin vuoden 2024 kasvunäkymiin.[4] Lisäksi luotonannon ehdot ovat kiristyneet huomattavasti vuoden 2022 lopusta lähtien. EKP:n tuoreimman euroalueen pankkien luotonantokyselyn perusteella ehtoja ei kuitenkaan enää kiristetä samaan tahtiin kuin aiemmin. Luotonannon ehtojen oletetaan vaikuttavan negatiivisesti pääasiassa yritys- ja asuntoluotonantoon ja jossain määrin myös yksityiseen kulutukseen. Korkojen tulevaa kehitystä koskevien markkinaodotusten perusteella (ks. kehikko 1) rahapolitiikan ja luotonannon ehtojen negatiivinen vaikutus talouskasvuun alkanee hiipua asteittain vuoden 2024 aikana. Tosin vaikutuksen tarkkaan kestoon ja suuruusluokkaan liittyy edelleen huomattavaa epävarmuutta. BKT:n kasvun arvioitu vahvistuminen keskipitkällä aikavälillä liittyykin osittain näiden kasvua vaimentavien tekijöiden väistymiseen.

BKT:n kasvu vuonna 2024 on nyt arvioitu 0,2 prosenttiyksikköä hitaammaksi kuin joulukuun 2023 asiantuntija-arvioissa. Vuotta 2025 koskeva kasvuarvio on pysynyt ennallaan, ja vuotta 2026 koskevaa arviota on tarkistettu 0,1 prosenttiyksikköä ylöspäin. Vuotta 2024 koskevan arvion tarkistusten taustalla on negatiivinen kasvuperintö, sillä vuodelta 2023 hiljattain saadut tiedot osoittavat kasvun olleen odotettua heikompaa. Lisäksi arvioita BKT:n neljännesvuotuisesta kasvusta on tarkistettu lyhyellä aikavälillä alaspäin, sillä kasvu pysyy kyselyindikaattorien perusteella vaimeana. Euroalueen sisäistä kysyntää koskevia arvioita on tarkistettu alaspäin odotettua heikommaksi osoittautuneen kehityksen sekä yritys- ja kotitalouskyselyihin perustuvien ennakoivien indikaattoreiden perusteella. Nettovientiä koskevien arvioiden tarkistaminen hieman ylöspäin tasoittaa osittain tätä vaikutusta. Yksityistä kulutusta ja investointeja koskevia arvioita on tarkistettu vuoden 2026 osalta hieman ylöspäin, sillä rahoitusolot ovat jarruttaneet kulutus- ja investointikehitystä odotettua vähemmän ja raaka-aineiden hinnat ovat laskeneet.

Taulukko 2

BKT:tä, työmarkkinoita ja ulkoista kauppaa koskevat arviot

(vuotuinen prosenttimuutos, ellei toisin mainita)

Maaliskuu 2024

Joulukuu 2023

2022

2023

2024

2025

2026

2023

2024

2025

2026

BKT:n määrä

3,4

0,5

0,6

1,5

1,6

0,6

0,8

1,5

1,5

Yksityinen kulutus

4,2

0,5

1,2

1,6

1,5

0,5

1,4

1,6

1,4

Julkinen kulutus

1,6

0,2

1,3

1,4

1,2

0,1

1,1

1,3

1,2

Kiinteän pääoman bruttomuodostus

2,8

0,8

-0,6

1,6

2,3

1,3

0,4

1,8

2,1

Vienti1)

7,4

-0,7

1,0

2,9

3,2

-0,4

1,1

2,9

3,0

Tuonti1)

8,1

-1,3

1,0

3,1

3,2

-0,9

1,7

3,1

3,0

Työllisyys

2,3

1,4

0,5

0,3

0,4

1,4

0,4

0,4

0,4

Työttömyysaste (prosenttia työvoimasta)

6,7

6,5

6,7

6,6

6,6

6,5

6,6

6,5

6,4

Vaihtotaseen yli-/alijäämä (prosenttia BKT:stä)

-0,6

1,8

3,2

3,2

3,1

1,2

1,0

1,0

1,1

Huom. BKT:tä ja sen eriä koskevat arviot perustuvat kausivaihtelusta puhdistettuihin ja työpäiväkorjattuihin tietoihin. Luvut voivat olla erilaiset kuin Eurostatin tuoreimmissa julkaisuissa, jos arvioiden koontipäivän jälkeen on julkistettu uusia tietoja. EKP:n verkkosivuilla on makrotaloudellisten arvioiden tietokanta, josta voi ladata myös neljännesvuosittaista aineistoa.
1) Ml. euroalueen sisäinen kauppa.

BKT:n eristä reaalisen yksityisen kulutuksen odotetaan olevan tärkein talouskasvua vauhdittava tekijä, jota tukevat reaalitulojen vahva kasvu ja kuluttajien luottamuksen koheneminen. Yksityisen kulutuksen arvioidaan vahvistuneen vuoden 2023 neljännellä neljänneksellä, ja sen arvioidaan vahvistuvan asteittain myös tulevilla vuosineljänneksillä, kun inflaatio hidastuu ja työmarkkinat pysyvät yleisesti ottaen vahvoina. Yksityisen kulutuksen odotetaan saavan lisäpontta epävarmuuden vähenemisestä ja kuluttajien luottamuksen kohenemisesta, ja vuosina 2025–2026 sen arvioidaan kasvavan selvästi pandemiaa edeltänyttä keskiarvoa nopeampaa vuosivauhtia. Yksityisen kulutuksen kasvu vuonna 2024 on nyt arvioitu 0,2 prosenttiyksikköä hitaammaksi kuin joulukuun 2023 asiantuntija-arvioissa pääasiassa siksi, että kulutus kasvoi vuoden alkupuoliskolla odotettua heikommin. Vuotta 2026 koskevaa arviota on tarkistettu hieman ylöspäin, sillä kotitalouksien kulutuskäyttäytymisen normalisoitumisen odotetaan nopeutuvan säästämisasteen laskettua hieman joulukuussa arvioitua voimakkaammin.

Kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kasvun arvioidaan nopeutuneen vuonna 2023 ja vahvistuvan entisestään tulevina vuosina inflaation hidastumisen ja palkkojen vankan nousun ansiosta. Kotitalouksien säästämisasteen odotetaan pysyvän korkeana koko arviointijakson ajan. Käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu todennäköisesti elpyi vuonna 2023 työtulojen ja muiden tulojen vahvan kasvun ja hidastuvan inflaation ansiosta. Muiden tulojen kuin työtulojen (esim. yrittäjätulojen ja rahoitusvaroista saatavien tulojen) kasvun sekä palkkojen voimakkaan nousun odotetaan tukevan kotitalouksien ostovoimaa lähiaikoina. Säästämisasteen arvioidaan pysyvän korkeana vuonna 2024, sillä epävarmuus on edelleen suurta ja säästämisen kannustimet voimakkaita korkeiden korkojen ja luotonsaantiehtojen tiukentumisen vuoksi. Lisäksi muut kuin työtulot kasvavat edelleen (ja kuluttajat laittavat ne herkemmin säästöön). Kotitalouksien säästämisasteen odotetaan laskevan vuodesta 2025 alkaen, kun epävarmuus ja inflaatiopaineet väistyvät ja kotitalouksien kulutuskäyttäytyminen vähitellen normalisoituu. Säästämisasteen arvioidaan kuitenkin pysyvän pandemiaa edeltänyttä tasoaan korkeampana koko arviointijakson ajan, sillä korkojen nousu vaimentaa kotitalouksien halua palata tavanomaiseen säästämiseen pandemian jälkeen. Kartutetut säästöt eivät todennäköisesti tue kulutuksen kasvua, koska ne ovat keskittyneet varakkaille kotitalouksille enimmäkseen epälikvidien varojen muodossa. Lisäksi aiempi nopea inflaatio on alentanut kartutettujen säästöjen reaaliarvoa.

Kehikko 1
Korkoja, raaka-aineiden hintoja ja valuuttakursseja koskevat tekniset oletukset

Tämänkertaisissa teknisissä oletuksissa korot ja energiahinnat ovat alemmat kuin joulukuun 2023 asiantuntija-arvioissa ja myös euron kurssi on hieman alempi. Korkoja ja raaka-aineiden hintoja koskevat tekniset oletukset perustuvat markkinaodotuksiin aineiston koontipäivänä 9.2.2024. Lyhyitä korkoja mitataan kolmen kuukauden euriborkorolla, ja markkinaodotukset johdetaan futuurisopimusten pohjalta. Pitkien korkojen kehitystä arvioidaan valtion 10 vuoden joukkolainojen tuottojen perusteella.[5] Sekä lyhyitä että pitkiä korkoja koskevia oletuksia on tarkistettu alaspäin noin 0,20–0,40 prosenttiyksikköä arviointijaksolla.

Taulukko

Tekniset oletukset

Maaliskuu 2024

Joulukuu 2023

2023

2024

2025

2026

2023

2024

2025

2026

3 kuukauden euriborkorko
(vuosikorko prosentteina)

3,4

3,4

2,4

2,4

3,4

3,6

2,8

2,7

Valtion 10 vuoden joukkolainojen tuotot
(vuosituotto prosentteina)

3,1

2,9

3,0

3,2

3,2

3,2

3,3

3,4

Öljyn barrelihinta (Yhdysvaltain dollareina)

83,7

79,7

74,9

72,2

84,0

80,1

76,5

73,6

Maakaasun hinta (euroa/MWh)

41

30

32

30

42

47

44

37

Sähkön tukkuhinta (euroa/MWh)

103

74

78

71

105

117

111

98

Muiden raaka-aineiden kuin energian
hinnat Yhdysvaltain dollareina
(vuotuinen prosenttimuutos)

-12,5

0,6

2,0

0,1

-13,2

-2,3

2,4

1,7

Päästöoikeuksien hinta EU:n
päästökauppajärjestelmässä
(euroa/hiilidioksiditonni)

83,7

58,6

60,0

61,8

84,0

78,4

82,0

85,2

Yhdysvaltain dollarin kurssi
euroon nähden

1,08

1,08

1,08

1,08

1,08

1,08

1,08

1,08

Euron nimellinen efektiivinen valuuttakurssi
41 kauppakumppanimaan valuuttoihin nähden
(I/1999=100)

121,8

123,1

123,1

123,1

121,9

123,5

123,5

123,5

Huom. EKP:n verkkosivuilta voi ladata makrotaloudellisten arvioiden tietokannan aineistoa.

Öljyn hintaa koskevia teknisiä oletuksia on tarkistettu hieman alaspäin joulukuun 2023 asiantuntija-arvioihin verrattuna, ja kaasun ja sähkön tukkuhinnat on nyt arvioitu huomattavasti alemmiksi.[6] Öljyn hintaoletusten alentaminen johtuu öljyn heikosta maailmanlaajuisesta kysynnästä ja yhdysvaltalaisen öljyn suuresta tarjonnasta. Lisäksi öljyn maailmanlaajuisen tuotannon arvioidaan olevan ylijäämäinen suhteessa kysyntään vuonna 2024. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) arvion mukaan ylijäämän osuus oli 0,5 % maailmanlaajuisesta kysynnästä. Tuotannon arvioidaan olevan ylijäämäinen siitä huolimatta, että OPEC+-maat ilmoittivat marraskuun 2023 lopussa leikkaavansa öljyn tuotantoa vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Nämä tekijät vaikuttivat öljyn hintaoletuksiin enemmän kuin öljyn hintojen nousupaineet, jotka johtuivat Lähi-idän poliittiseen epävakauteen liittyvistä toimitusriskeistä. Esimerkiksi rahtialuksiin kohdistuneet hyökkäykset Punaisellamerellä ja Adeninlahdella ovat viime aikoina voimistuneet. Öljyfutuurien hintakäyrä on laskenut sitten joulukuun 2023 asiantuntija-arvioiden (0,5 % vuodelle 2024 ja noin 2 % vuodelle 2025), ja se on edelleen laskussa. Kaasun hintaoletuksia on alennettu tuntuvammin. Vaikka Euroopassa oli kylmiä jaksoja vuoden 2024 alussa, kaasun kulutus pysyi pitkäaikaista keskiarvoaan vähäisempänä teollisuustuotannon vaimeuden vuoksi. Kaasun kulutusta vähensivät myös pitempiaikaiset muutokset, joita kuluttajat tekivät kulutustottumuksiinsa kaasun kallistumisen jälkeen. Kaasufutuurien hintakäyrä on laskenut sitten joulukuun asiantuntija-arvioiden (keskimäärin noin 30 % vuosille 2024–2026). Sähköfutuurien hintakäyrääkin on alennettu saman verran. Futuurimarkkinoihin perustuvien päästöoikeuksien hintojen oletetaan nyt olevan EU:n päästökauppajärjestelmässä noin 27 % alemmat kuin joulukuun asiantuntija-arvioissa ja pysyvän arviointijakson aikana suurin piirtein ennallaan.

Muiden kuin energiaraaka-aineiden hintaoletus vuodelle 2024 on nyt korkeampi ja vuosille 2025–2026 alempi kuin joulukuun 2023 asiantuntija-arvioissa, sillä metalli- ja elintarvikeraaka-aineiden kansainvälisten markkinoiden odotetaan olevan lähiaikoina kireät. Vuotta 2024 koskevien hintaoletusten korottaminen johtuu metallien hintojen noususta – kuparin maailmanmarkkinoiden odotetaan olevan alijäämäiset – mutta myös elintarvikeraaka-aineiden hintojen noususta, jonka pääasiallisena syynä on kaakaon jyrkkä hinnannousu Länsi-Afrikan vakavien tarjontahäiriöiden vuoksi. Hintojen nousupaineiden oletetaan väistyvän vähitellen arviointijakson aikana.

Kahdenvälisten valuuttakurssien oletetaan pysyvän arviointijaksolla ennallaan sillä tasolla, jolla ne keskimäärin olivat kymmenenä viimeisenä arkipäivänä ennen aineiston koontipäivää. Euron dollarikurssin oletetaan siis olevan koko arviointijaksolla 1,08 eli 0,3 % heikompi kuin joulukuun 2023 asiantuntija-arvioissa. Euron efektiivisen valuuttakurssin oletetaan puolestaan nyt olevan 0,3–0,4 % alempi kuin joulukuun asiantuntija-arvioissa.

Asuntoinvestointien kehityksen arvioidaan heikkenevän entisestään vuonna 2024 ja elpyvän sitten vuosina 2025 ja 2026, kun tiukat rahoitusolot vähitellen lievenevät ja kotitalouksien tulot kasvavat vankkaan tahtiin. Asuntoinvestoinnit vähenivät todennäköisesti jälleen vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä supistuttuaan jo kahdella edellisellä neljänneksellä, ja vähenemisen odotetaan jatkuvan vuonna 2024. Syynä on rahoitusolojen aiempi huomattava kiristyminen, kuten asuntolainakorkojen jyrkkä nousu ja pankkien luotonantokriteerien tiukentuminen. Asuntoinvestointien arvioidaan kuitenkin alkavan taas kasvaa vuodesta 2025 lähtien, kun rahoitusolot muuttuvat asteittaisen suotuisammiksi, kotitalouksien tulos kasvavat vankasti ja luottamus elpyy. Investointien kasvun arvioidaan nopeutuvan vuonna 2026.

Yritysten investointien kehityksen odotetaan pysyvän heikkona vuonna 2024 ja piristyvän sitten vähitellen, kun rahoitusolot muuttuvat suotuisammiksi, kysyntä vahvistuu ja Next Generation EU (NGEU) ‑ohjelman tuet lisäävät investointeja (ns. crowding-in-vaikutus). Euroalueen yritysten investointien arvioidaan supistuneen jyrkästi vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä eli paljon enemmän kuin mitä aiemmin on arvioitu. Syynä on ensinnäkin se, että yritykset purkivat tilaussuman ja rahoitusolojen kiristymisen vaikutusta aiemmin lieventäneitä rahoituspuskureitaan odotettua nopeammin. Toiseksi NGEU-ohjelman mahdolliset kannustinvaikutukset lykkääntyivät maksujen viivästymisen vuoksi. Euroalueen yritysten investointien odotetaan kaiken kaikkiaan supistuvan vuonna 2024, vaikka joulukuun 2023 asiantuntija-arvioissa niille ennakoitiin vaatimatonta kasvua. Vuosina 2025 ja 2026 investointien arvioidaan sitä vastoin kasvavan. Keskipitkällä aikavälillä investointien kasvun arvioidaan elpyvän, kun epäsuotuisista rahoitusoloista johtuvat kasvun hidasteet vähitellen vähenevät, vihreitä ja digitaalisia investointeja edistävät yksityisen sektorin hankkeet etenevät ja euroalueen sisäinen ja ulkoinen kysyntä vahvistuvat.

Kehikko 2
Kansainvälinen toimintaympäristö

Maailmantalouden kasvu maltillistui vuodenvaihteessa aiempaa kireämmän rahapolitiikan välittyessä edelleen talouteen.[7] Maailmantalouden kasvun arvioidaan olleen 3,5 % vuonna 2023 ja hidastuvan tänä vuonna hieman eli 3,4 prosenttiin. Kasvun vaimeneminen johtuu kasvua tukevien tekijöiden hälvenemisestä. Esimerkiksi ylimääräiset säästöt ja kireät työmarkkinat tukivat aiemmin yksityistä kulutusta kehittyneissä talouksissa. Nyt säästöjä otetaan käyttöön ja työmarkkinatkin ovat rauhoittumaan päin. Maailmantalouden kasvun arvioidaan hidastuvan 3,2 prosenttiin sekä vuonna 2025 että vuonna 2026, eli hieman viime vuosikymmenen keskiarvoa alemmaksi. Yhdysvaltain talouskasvun odotetaan heikkenevän tänä vuonna työmarkkinoiden normalisoituessa sekä kireän rahapolitiikan ja pankkien tiukkojen luotonantokriteerien välittyessä talouteen. Kiinassa yksityinen kulutus on edelleen vaisua kiinteistömarkkinoiden heikon tilanteen vuoksi. Maailmantalouden kasvu on nyt arvioitu tälle vuodelle nopeammaksi kuin joulukuun 2023 asiantuntija-arvioissa lähinnä sen vuoksi, että keskeisten kansantalouksien ja erityisesti Yhdysvaltojen talousluvut olivat odotettua myönteisempiä vuoden 2023 lopulla.

Maailmankaupan arvioidaan elpyvän ja alkavan kasvaa maailmantalouden kehitystä myötäillen keskipitkällä aikavälillä. Maailmankaupan kasvu on ollut heikkoa kysynnän hakiessa pandemian jälkeen vielä tasapainoa tavaroiden ja palvelujen välillä. Tuoreimpien tietojen mukaan kasvu vaikuttaa kuitenkin piristyneen, joskin odotettua vähemmän. Punaisenmeren alueen kuljetushäiriöillä arvioidaan olevan vain vähäinen vaikutus maailmankaupan perusskenaarioon. Tammikuussa toimitusajat pitenivät maailmanlaajuisesti vain hieman ja olivat tuntuvasti lyhyemmät kuin vuosina 2021–2022, jolloin globaaleissa toimitusketjuissa oli huomattavia häiriöitä. Tämä johtuu useista tekijöistä. Ensinnäkin maailmalla vaikuttaa olevan runsaasti käyttämätöntä kuljetuskapasiteettia, sillä tavaroiden maailmanlaajuinen kysyntä on suhteellisen vaimeaa ja maailman rahtialuskanta on kasvanut. Toiseksi ruuhkat maailman satamissa ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan, mikä on merkki niiden kyvystä selviytyä alusten uudelleenreitityksistä. Lisäksi tavaravalmistajien suuret varastokannat vaimentavat pidempien toimitusaikojen vaikutusta tuotantoon. Maailmanlaajuiseen kauppaan ja inflaatioon kohdistuvat riskit kuitenkin kasvaisivat, jos Punaisenmeren alueen häiriöt kärjistyisivät ja kestäisivät pidemmän aikaa (ks. kehikko 3). Maailmankaupan kasvun odotetaan olevan 2,8 % tänä vuonna ja 3,1 % vuonna 2025 sekä 3,2 % vuonna 2026 eli suurin piirtein samalla tasolla kuin edellisissä asiantuntija-arvioissa. Maailmankaupan arvioidaan elpyvän ja kasvujouston palaavan pitkällä aikavälillä samalle uralle maailmantalouden kasvuun nähden vuoteen 2025 mennessä. Tästä huolimatta maailmankaupan odotetaan pysyvän pitkän aikavälin trendikasvunsa alapuolella. Kauppasuhteissa on nimittäin käynnissä rakenteellisia muutoksia kasvavien geopoliittisten jännitteiden vuoksi. Euroalueen ulkoisen kysynnän arvioidaan kasvaneen vuonna 2023 vain 0,6 % eli hieman hitaammin kuin edellisissä asiantuntija-arvioissa ennakoitiin. Ulkoisen kysynnän kasvun odotetaan elpyvän mutta loivemmin kuin joulukuun 2023 asiantuntija-arvioissa ennakoitiin. Sen elpymistä hidastaa tuonnin heikompi kasvu joissakin euroalueen tärkeimmissä kauppakumppanimaissa, kuten Isossa-Britanniassa sekä Keski- ja Itä-Euroopan maissa. Kauppakumppanimaiden tuonnin hitaampi elpyminen vuodenvaihteessa viittaa lisäksi siihen, että euroalueen ulkoinen kysyntä elpyy tänä vuonna vain asteittain. Sen jälkeen euroalueen ulkoinen kysyntä kehittynee kutakuinkin aiempien arvioiden mukaisesti.

Taulukko

Kansainvälinen toimintaympäristö

(vuotuinen prosenttimuutos)

Maaliskuu 2024

Joulukuu 2023

2023

2024

2025

2026

2023

2024

2025

2026

Maailmantalouden BKT
(ilman euroaluetta)

3,5

3,4

3,2

3,2

3,3

3,1

3,2

3,2

Maailmankauppa
(ilman euroaluetta)1)

1,2

2,8

3,1

3,2

1,1

3,0

3,0

3,2

Euroalueen ulkoinen kysyntä2)

0,6

2,4

3,1

3,2

0,8

2,6

2,9

3,1

Maailman kuluttajahintaindeksi
(ilman euroaluetta)

4,9

4,1

3,2

2,8

5,0

4,4

3,4

2,9

Kilpailijamaiden vientihinnat
kansallisissa valuutoissa3)

-0,7

2,5

2,7

2,6

-0,3

3,2

2,7

2,6

Huom. EKP:n verkkosivuilta voi ladata makrotaloudellisten arvioiden tietokannan aineistoa.
1) Eri maiden tuonnin painotettu keskiarvo.
2) Euroalueen kauppakumppanimaiden tuonnin painotettu keskiarvo.
3) Euroalueen kauppakumppanimaiden viennin deflaattorien painotettu keskiarvo

Maailmanlaajuisen vuotuisen kokonaisinflaation arvioidaan hidastuvan arviointijaksolla, ja euroalueen kilpailijamaiden vientihintojen arvioidaan alkavan nousta tänä vuonna. Maailman kuluttajahintaindeksillä mitattu kokonaisinflaatio oli 4,9 % vuonna 2023. Sen arvioidaan hidastuvan asteittain niin, että se on 4,1 % vuonna 2024 ja 3,2 % vuonna 2025 sekä 2,8 % vuonna 2026. Kehittyneissä talouksissa inflaation arvioidaan hidastuvan vähitellen kohti keskuspankkien tavoitteita, mutta kehittyvissä markkinatalouksissa sen odotetaan kiihtyvän hieman tänä vuonna ja sen jälkeen taas hidastuvan. Inflaation arvioidaan nimittäin nopeutuvan joissakin suurissa kansantalouksissa, kuten Kiinassa, Venäjällä ja Turkissa. Euroalueen kilpailijamaiden vientihinnat (vuotuinen nousu kansallisina valuuttoina) laskivat vuoden 2023 kolmella viimeisellä neljänneksellä, kun raaka-aineiden hinnat halpenivat ja euroalueen sisäiset ja ulkoiset hinnoittelupaineet vähenivät huomattavasti. Näiden tekijöiden vaikutuksen hiipuessa kilpailijamaiden vientihintojen arvioidaan alkavan jälleen nousta vuonna 2024. Vientihintojen on nyt arvioitu nousevan hieman hitaammin kuin joulukuun 2023 asiantuntija-arvioissa, sillä hinnoitteluketjun paineet ovat vähentyneet ja energiaraaka-aineiden hinnat hieman alentuneet.

Euroalueen ulkoinen kauppa vilkastunee mutta pysynee pidemmän aikavälin keskiarvoonsa nähden vaimeana. Euroalueen reaalisen viennin kehitys jatkui heikkona vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä, mutta sen arvioidaan piristyneen viimeisellä neljänneksellä. Reaalisen viennin odotetaan kasvavan arviointijaksolla suurin piirtein ulkoisen kysynnän kehityksen mukaisesti. Perusskenaariossa ei ole tältä osin otettu huomioon Punaisenmeren rahtikuljetusten häiriöiden huomattavia vaikutuksia, joiden odotetaan jäävän lyhytaikaisiksi (ks. perusskenaariota koskeva kehikko 2 ja häiriöiden kärjistymistä käsittelevä kehikko 3). Euroalueen vientimarkkinaosuuden arvioidaan nyt olevan jonkin verran suurempi kuin joulukuun 2023 asiantuntija-arvioissa. Sen odotetaan kuitenkin pysyvän huomattavasti pienempänä kuin pandemiaa ennen, sillä euron kurssin aiempi vahvistuminen ja energian aiemmat hintasokit ovat asettaneet haasteita euroalueen yritysten kilpailukyvylle. Tuonti oli odotettua heikompaa vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä, ja sen odotetaan kasvavan lyhyellä aikavälillä vaatimattomammin kuin mitä joulukuun 2023 asiantuntija-arvioissa ennakoitiin. Tämä johtuu investointien ja muiden kaupan kehitykselle herkkien kysyntäerien heikkoudesta. Myöhemmin tuonnin arvioidaan jälleen vilkastuvan sisäisen kysynnän asteittaisen elpymisen myötä. Nettoviennin kehitys on tuoreiden tietojen mukaan ollut odotettua vahvempaa, ja sen arvioidaankin myös pysyvän lyhyellä aikavälillä jonkin verran odotettua vahvempana. Sen BKT-vaikutuksen arvioidaan muuttuvan kutakuinkin neutraaliksi vuosina 2024 ja 2025 ja tukevan kasvua hieman vuonna 2026 (ks. kuvio 2). Vaihtosuhteen arvioidaan edelleen kohenevan lyhyellä aikavälillä lähinnä siksi, että tuontihinnat laskevat energiahintojen myötä. Tämä suurentaa vaihtotasetta, jonka arvioidaan lähestyvän energiakriisiä edeltänyttä tasoaan vuodesta 2024 alkaen.

Kuvio 2

Kysyntäerien vaikutus euroalueen BKT:n kasvuun

(vuotuinen prosenttimuutos, vaikutus prosenttiyksikköinä)

Huom. Tiedot on puhdistettu kausivaihtelusta ja korjattu työpäivien lukumäärällä. Luvut voivat olla erilaiset kuin Eurostatin tuoreimmissa julkaisuissa, jos arvioiden koontipäivän jälkeen on julkistettu uusia tietoja. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla.

Työmarkkinat pysyvät kireinä mutta tyyntyvät jonkin verran, sillä vuonna 2023 saavutetun voimakkaan työllisyyskasvun odotetaan tasaantuvan. Kokonaistyöllisyyden kasvu oli 1,4 % vuonna 2023. Sen odotetaan hidastuvan kutakuinkin joulukuun 2023 asiantuntija-arvioiden mukaisesti 0,5 prosenttiin tänä vuonna ja vakautuvan sitten niin, että se on 0,3 % vuonna 2025 ja 0,4 % vuonna 2026 (ks. kuvio 3). Työn tuottavuuden kasvun odotetaan vahvistuvan arviointijaksolla mutta jäävän vuonna 2026 tasoltaan huomattavasti pitkän aikavälin trendikehitystä heikommaksi. Työttömyyskäyrän odotetaan olevan profiililtaan hieman kumpumainen: vuonna 2024 sen arvioidaan nousevan 6,7 prosenttiin (aiempi heikko talouskehitys näkyy siinä viipeellä) ja laskevan sitten 6,6 prosenttiin vuosina 2025 ja 2026. Työttömyysastetta on tarkistettu 0,1 prosenttiyksikköä ylöspäin vuosille 2024 ja 2025 ja 0,2 prosenttiyksikköä ylöspäin vuodelle 2026.

Kuvio 3

Euroalueen työmarkkinat

(vasen asteikko: prosenttia työvoimasta, oikea asteikko: vuotuinen prosenttimuutos)

Huom. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla.

Kehikko 3
Skenaarioanalyysi: Punaisenmeren kuljetushäiriöiden mahdollinen laajeneminen

Tässä skenaariossa tarkastellaan, millaisia riskejä Punaisenmeren ja Adeninlahden kuljetushäiriöiden pitkittyminen voi aiheuttaa maaliskuun 2024 asiantuntija-arvioiden perusskenaarioon. Huthikapinallisten toistuvat iskut Bab-el-Mandebin salmen läpi kulkeviin rahtialuksiin ovat vähentäneet kuljetuksia noin 70 % joulukuun 2023 jälkeen (ks. kuvion A kohta a). Salmi on Suezin kanavalla kulkevien alusten pääasiallinen väylä Punaisellemerelle.[8] Maaliskuun 2024 asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa meriliikenteen häiriöiden oletetaan jäävän melko lyhytaikaisiksi ja vaikutuksiltaan vähäisiksi (ks. kehikko 2). Tässä kehikossa tarkasteltavassa skenaariossa häiriöiden oletetaan olevan pahempia kuin perusskenaariossa ja jatkuvan kolmanteen vuosineljännekseen saakka. Koko Suezin kanava joudutaan käytännössä sulkemaan, ja tilanne normalisoituu asteittain vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä. Skenaariossa oletetaan, ettei konflikti laajene tärkeimpiin öljyntuottajamaihin (esim. Iraniin) mutta johtaa esimerkiksi Hormuzinsalmen osittaiseen sulkuun.[9] Sulun taloudelliset vaikutukset olisivat suuremmat, sillä merkittävä määrä öljykuljetuksia kulkee tämän reitin kautta (noin 20 %).

Punaisellamerellä tähän mennessä havaitut liikennöintihäiriöt voivat heikentää maailmantaloutta rahtikustannusten ja öljyn hintojen nousun sekä kaupan vähenemisen välityksellä, mutta tähän saakka vaikutukset näyttävät olevan vähäisiä. Suezin kanavan kautta kulkee noin 12 % raakaöljykuljetuksista ja 10 % kaikista maailmanlaajuisista merikuljetuksista. Merikuljetusten häiriöillä voi olla moninaisia epätoivottuja vaikutuksia. Öljykuljetusten häiriöt saattavat ensinnäkin johtaa öljyn hintojen nousuun öljyn maailmanlaajuisen kysynnän kiristymisen myötä. Brent-raakaöljyn spot-hinta heilahtelikin vähän aikaa mutta on sittemmin laskenut. Se on tällä hetkellä alempana kuin huthien ensimmäisen iskun jälkeen.[10] Syynä on se, että alueen kautta kulkevat öljytankkerit ovat välttyneet iskujen vaikutuksilta, ja vain muutama öljy-yhtiö on keskeyttänyt toimintansa alueella (ks. kuvion A kohta b).[11],,[12] Iskut ovat kuitenkin vaikuttaneet maailmankaupan määrään ja rahtikustannuksiin, sillä Aasian ja Euroopan väliset reitit ovat noin 30 % pitempiä nyt, kun rahtikuljetusten reitit on muutettu kulkemaan Hyväntoivonniemen ympäri. Tämä myös lisää maailmanlaajuisen konttialuskapasiteetin kysyntää. Korkeammat kuljetuskustannukset voisivat johtaa kuluttajahintojen nousuun. Huthikapinallisten iskujen alkamisen jälkeen konttialusten rahtikustannukset ovatkin nousseet suuresti joillakin reiteillä mutta pysyneet huomattavasti alempina kuin vuosina 2021 ja 2022 (ks. kuvion A kohta c). Merikuljetusten viivästymiset voisivat lisäksi aiheuttaa tuotantohäiriöitä vähentämällä raaka-aineiden ja välituotepanosten saatavuutta varsinkin toimialoilla, joilla tavaratoimitusten on tapahduttava tiettynä ajankohtana. Tammikuussa 2024 toimitusaikoja koskevat ostopäällikköindeksit (PMI) nousivat maissa, jotka ovat alttiimpia kuljetushäiriöille mutta pysyivät huomattavasti vuosien 2021 ja 2022 tason alapuolella (ks. kuvion A kohta d). Häiriöt Punaisenmeren kaltaisilla kriittisillä merireiteillä voivat siis lisätä epävarmuutta maailmanmarkkinoilla, mutta rahoitusmarkkinoiden epävarmuutta kuvaava VIX-indeksi on edelleen alempana kuin huthi-iskujen ensimmäisenä päivänä (ks. kuvion A kohta b).

Kuvio A

Keskeisten merikuljetusindikaattorien kehitys

a) Merikuljetusten määrät

b) Öljyn hinta ja rahoitusmarkkinoiden volatiliteetti

(indeksit, marraskuu 2023 = 100)

(indeksit)

c) Merikuljetusten hinnat

d) Toimitusaikoja kuvaava PMI-indeksi

(indeksit, 5.11.2023 = 100)

(diffuusioindeksit)

Lähteet: IMF PortWatch, Bloomberg, Haver Analytics, HARPEX (Harper Petersen Charter Rates Index), Freightos Baltic Index (FBX), S&P Global ja EKP:n asiantuntijoiden laskelmat.
Huom. Merikuljetusten määrät kohdassa a lasketaan seitsemän päivän liukuvina keskiarvoina, joissa suurimman ja pienimmän arvon vaihteluväli osoittaa kuljetusvolyymien pitkän aikavälin kehityksen vuodesta 2019 vuoteen 2022 ja suhteessa kuljetusvolyymeihin 1. joulukuuta tiettynä vuonna. ”BP:n ilmoitus” kohdassa b tarkoittaa British Petroleumin ilmoitusta kuljetusten keskeyttämisestä Punaisellamerellä. Kohdassa d käytetään käänteistä asteikkoa, jossa toimitusaikoja kuvaavan PMI-indeksin arvot olivat alimmillaan maailmanlaajuisesti (pl. euroalue) huhtikuussa 2022, Yhdysvalloissa heinäkuussa 2021, euroalueella toukokuussa 2021 sekä Kiinassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa huhtikuussa 2020. Tuoreimmat havainnot ovat 11. päivältä helmikuuta 2024 (merikuljetusten määrät), 26. päivältä helmikuuta 2024 (öljyn hinnat ja VIX-volatiliteetti-indeksi) ja 23. päivältä helmikuuta 2024 (merikuljetusten hinnat).

Mallipohjaisten estimaattien mukaan laajentuneiden kuljetushäiriöiden seuraukset maailmankauppaan ja euroalueen kauppaan jäävät todennäköisesti vähäisiksi. Kuljetushäiriöiden pitkittymisen vaikutukset kaupan volyymeihin määritetään käyttämällä maailmankaupan ja euroalueen kaupan vektoriautoregressiivisiä malleja (ns. VAR-malleja). Kuljetushäiriöitä kuvataan Federal Reserve Bank of New Yorkin laatimalla globaalien toimitusketjupaineiden indeksillä (Global Supply Chain Pressure Index, GSCPI). Ever Given ‑konttilainan juuttumista Suezin kanavaan vuonna 2021 hyödynnetään kalibroitaessa kanavaliikenteen tukkeutumisen aiheuttamia toimitusketjuhäiriöitä.[13],,[14] Tässä skenaariossa maailmankaupan kasvu olisi maaliskuun 2024 asiantuntija-arvioiden perusskenaarion nähden 1,1 prosenttiyksikköä hitaampaa vuonna 2024 ja 0,5 prosenttiyksikköä hitaampaa vuonna 2025. Vuonna 2026 vaikutusta perusskenaarioon ei olisi (ks. kuvion B kohta a). Näiden vaikutusten taustalla on kuljetuskapasiteetin käytön lisääntyminen ja varastojen purkaminen kaupan häiriöiden pitkittymisen vuoksi mutta myös kaupan väheneminen merikuljetusten jatkuvan nousun vuoksi.[15] Kuljetushäiriöiden vaikutukset ulkoiseen kauppaan olisivat euroalueella muita alueita suuremmat. Euroalueen viennin kasvu olisi perusskenaarioon nähden 1,3 prosenttiyksikköä hitaampaa vuonna 2024 ja 0,8 prosenttiyksikköä hitaampaa vuonna 2025. Tämä johtuu siitä, että euroalue altistuu Suezin kanavan häiriöille suhteellisesti muita alueita enemmän, mutta euroalueen ulkomaankauppa on myös avoimempaa ja globaalien arvoketjujen integrointi pidemmällä kuin muilla alueilla.

Eskaloitumisskenaariossa euroalueen inflaatio olisi perusskenaarioon nähden 0,25 prosenttiyksikköä nopeampi vuosina 2024 ja 2025 mutta vaikutus olisi pienempi vuonna 2026. Kuljetuskustannusten nousun inflaatiovaikutus jäisi maltilliseksi, sillä merikaupan kustannukset muodostavat vain pienen osan kaikista tuotantopanoskustannuksista. Lisäksi näyttää epätodennäköiseltä, että tuotantopanosten hinnannousu välittyisi kuluttajahintoihin täysimääräisesti, sillä kysyntä on nykyisellään verraten heikkoa ja yritysten kykenevät kattamaan osan kustannusten noususta voittomarginaaleillaan. Mallipohjaiset estimaatit viittaavat kuitenkin siihen, että eskaloitumisskenaariossa maailmanlaajuinen inflaatio olisi perusskenaarioon nähden 0,15 prosenttiyksikköä nopeampaa vuonna 2024 ja 0,20 prosenttiyksikköä nopeampaa vuonna 2025. Hieman voimakkaampi vaikutus vuonna 2025 liittyy siihen, että kuljetuskustannusten spot-kurssien muutokset välittyvät sopimuskorkoihin viipeellä, koska sopimuskorot neuvotellaan määräajoin uudelleen. Koska euroalue altistuu kuljetushäiriöille muita alueita enemmän, häiriöiden vaikutus euroalueen YKHI-inflaatioon olisi perusskenaarioon nähden noin 0,25 prosenttiyksikköä suurempi vuosina 2024 ja 2025 (ks. kuvion B kohta b). Vuonna 2026 vaikutus euroalueen inflaatioon olisi vähäinen, sillä kuljetuskustannusten nousu näkyy inflaatiossa viipeellä ja talouden avautuminen pandemiasulkujen jälkeen vastaavasti hidastaa inflaatiota osittain.

Kuvio B

Eskaloitumisskenaarion vaikutus maailmankauppaan ja euroalueen kauppaa sekä maailmanlaajuiseen ja euroalueen inflaatioon

a) Kauppavirrat

b) Kuluttajahinnat

(poikkeama perusskenaarion mukaisesta kasvuvauhdista prosenttiyksikköinä)

(poikkeama perusskenaarion mukaisesta nousuvauhdista prosenttiyksikköinä)

Lähteet: EKP:n asiantuntijoiden laskelmat.

3 Julkisen talouden näkymät

Euroalueen finanssipolitiikan mitoituksen arvioidaan kiristyvän edelleen vuonna 2024 mutta väljentyvän myöhempinä vuosina (ks. taulukko 3). Energia- ja inflaatiotukitoimenpiteiden osittaisen lopettamisen arvioidaan johtaneen finanssipolitiikan mitoituksen kiristymiseen vuonna 2023 ja vielä tuntuvampaan kiristymiseen vuonna 2024. Finanssipolitiikan mitoitus[16] määritellään suhdannekorjatun perusjäämän muutoksena. Vuonna 2025 finanssipolitiikan arvioidaan olevan mitoitukseltaan vain hieman aiempaa kireämpi, sillä jäljellä olevia energiatukitoimenpiteitä vähennetään edelleen ja välittömiä veroja ja sosiaaliturvamaksuja korotetaan. Korotusten vaikutusta lieventää osittain julkisten investointien ja julkisen kulutuksen hienoinen kasvu. Vuonna 2026 finanssipolitiikan arvioidaan olevan mitoitukseltaan neutraali. Euroalueen finanssipolitiikka on pysynyt mitoitukseltaan suurin piirtein joulukuun 2023 asiantuntija-arvioissa ennakoidulla tasolla, sillä eri maissa ja finanssipolitiikan eri välineiden välillä tehdyt (vähäiset) tarkistukset kumoavat suurelta osin toisensa.

Taulukko 3

Euroalueen julkisen talouden näkymät

(prosenttia BKT:stä)

Maaliskuu 2024

Joulukuu 2023

2022

2023

2024

2025

2026

2023

2024

2025

2026

Finanssipolitiikan mitoitus
(puhdistettu NextGenerationEU-
avustusten vaikutuksista)1)

0,5

0,3

0,7

0,1

0,0

0,3

0,7

0,1

0,1

Julkisen talouden
rahoitusasema (prosenttia BKT:stä)

-3,6

-3,2

-2,9

-2,8

-2,8

-3,1

-2,8

-2,7

-2,6

Rakenteellinen rahoitusasema
(prosenttia BKT:stä)2)

-3,5

-3,2

-2,6

-2,6

-2,7

-3,2

-2,7

-2,6

-2,7

Julkisen talouden bruttovelka
(prosenttia BKT:stä)

90,9

88,3

88,5

88,5

88,6

88,7

88,3

88,1

88,1

Huom. EKP:n verkkosivuilta voi ladata makrotaloudellisten arvioiden tietokannan aineistoa.
1) Finanssipolitiikan mitoituksen mittarina käytetään suhdannekorjatun perusjäämän muutosta puhdistettuna valtion finanssisektorille antamasta tuesta. Tulopuolella luvut on puhdistettu myös NextGenerationEU-ohjelman arvioitujen avustusten vaikutuksesta. Miinusmerkkinen luku tarkoittaa finanssipolitiikan kevenemistä.
2) Julkisen talouden rahoitusasema ilman suhdanteiden ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän määritelmän mukaisesti tilapäisiksi luokiteltujen toimenpiteiden ohimenevää vaikutusta.

Euroalueen julkisen talouden rahoitusaseman odotetaan kohenevan arviointijaksolla, mutta vähemmän kuin joulukuun 2023 asiantuntija-arvioissa ennakoitiin, ja velkasuhteen arvioidaan olevan lievässä nousussa. Julkisen talouden alijäämän arvioidaan supistuvan vuonna 2024 niin, että se on 2,9 % suhteessa BKT:hen. Sen jälkeen alijäämän arvioidaan pysyvän 3 prosentin viitearvoa pienempänä tarkastelujakson loppuun asti. Vuonna 2026 alijäämän arvioidaan olevan 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2022. Syynä on ennen kaikkea suhdannekorjatun perusjäämän arvioitu supistuminen vuosina 2023–2025. Se vaikuttanee alijäämään enemmän kuin korkomenojen kasvu. Alijäämän ennakoidaan nyt olevan koko arviointijaksolla jonkin verran suurempi kuin joulukuun 2023 asiantuntija-arvioissa suhdannekomponentin heikkenemisen vuoksi. Suhdannekomponentin vaikutusta tasoittaa osittain se, että korkomenojen arvioidaan jäävän ennakoitua pienemmiksi rahoitusolojen kohentuessa. Euroalueen julkisen talouden velkasuhteen arvioidaan pienentyneen 88,3 prosenttiin vuonna 2023, mutta sen ennakoidaan kasvavan hieman vuoteen 2026 mennessä, sillä velan koron ja BKT:n kasvuvauhdin väliset negatiiviset erot vaikuttanevat velkasuhteeseen enemmän kuin perusjäämät sekä odotetun positiiviset alijäämä-velkakorjaukset. Julkisen talouden velkasuhteeseen vuonna 2023 kohdistuneen suotuisan vertailuajankohdan vaikutuksen jälkeen velkasuhdetta on tarkistettu arviointijaksolla ylöspäin joulukuun 2023 asiantuntija-arvioihin verrattuna pääasiassa perusalijäämien kasvun vuoksi.

4 Hinnat ja kustannukset

YKHI-inflaation arvioidaan olleen 5,4 % vuonna 2023, mutta sen odotetaan hidastuvan merkittävästi ja olevan 2,3 % vuonna 2024. Sen jälkeen sen arvioidaan hidastuvan entisestään ja olevan 2,0 % vuonna 2025 ja 1,9 % vuonna 2026 (ks. kuvio 4). Muutaman seuraavan vuosineljänneksen aikana YKHI-inflaation odotetaan hidastuvan edelleen, joskin asteittaisemmin kuin aiemmin, ja sen odotetaan vaihtelevan jonkin verran energiaerästä johtuvien vertailuajankohdan vaikutusten ja pääsiäisen tämänvuotisen ajoittumisen vuoksi.[17] Energiaerän vuotuisen muutosvauhdin nopeutuminen vertailuajankohdan vaikutuksesta vuoden 2024 aikana (ks. kuvio 5) vaikuttanee inflaatioon enemmän kuin ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun YKHI-inflaation ja elintarvikkeiden inflaation jatkuva maltillistuminen. Sen jälkeen YKHI-inflaation asteittainen hidastuminen johtuu lähinnä ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun inflaation vaimenemisesta, sillä elintarvike- ja energiainflaation arvioidaan pysyvän kutakuinkin ennallaan (ks. kuvio 6).

Kuvio 4

Euroalueen YKHI-inflaatio

(vuotuinen prosenttimuutos)

Huom. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla. Vaihteluvälit YKHI-inflaatiota koskevien keskeisten arvioiden ympärillä perustuvat aiempiin arviointivirheisiin, puhdistettuina äärihavainnoista. Vaihteluvälit kuvaavat ennustetusta poikkeavan kehityksen hajontaa (tummemmasta vaaleampaan 30, 60 ja 90 prosentin todennäköisyys). Lisätietoa on EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2023 arvioiden kehikossa 6.

Kuvio 5

Energiaerästä johtuvat vertailuajankohdan kumuloidut vaikutukset YKHI-kokonaisinflaatioon tammikuusta 2024 alkaen

(prosenttiyksikköinä)

Lähteet: Eurostat ja EKP:n laskelmat.
Huom. Vertailuajankohdan vaikutukset tarkoittavat vuotuisen inflaatiovauhdin muutoksia, jotka johtuvat edellisten 12 kuukauden aikaisista poikkeuksellisista hintamuutoksista pitkän aikavälin kuukausikeskiarvoon nähden. Vertailuajankohdan kumuloitu vaikutus esitetään suhteessa tiettyyn viitekuukauteen. Esimerkiksi energiaerästä johtuva vertailuajankohdan vaikutus nopeuttaisi YKHI-kokonaisinflaatiota tammikuun 2024 inflaatiovauhtiin nähden 0,8 prosenttiyksikköä toukokuussa 2024.

Energiainflaation arvioidaan pysyvän negatiivisena suurimman osan vuotta 2024. Sen arvioidaan vaihtelevan jonkin verran vertailuajankohdan vaikutuksesta mutta asettuvan sitten nollan tuntumaan vuonna 2025 ja vuoden 2026 alussa. Arviointijakson loppua kohden sen arvioidaan taas nopeutuvan. Energiainflaatio notkahti negatiiviseksi syksyllä 2023, mutta sen odotetaan muuttuvan positiiviseksi vuoden 2024 loppuun mennessä. Se nopeutunee vertailuajankohdan vaikutusten, julkisten energiatukitoimenpiteiden purkamisen ja joissakin maissa toteutettujen ilmastotoimenpiteiden vaikutusten vuoksi. Tammi-joulukuussa 2024 energiainflaatiota nopeuttavat vertailuajankohdan vaikutukset, joita raaka-aineiden hinnanlasku osittain vaimentaa. Lisäksi finanssipoliittisiin energia- ja inflaatiotukitoimiin joulukuusta 2023 alkaen tehdyt muutokset nopeuttanevat kokonaisinflaatiota 0,3 prosenttiyksikköä vuonna 2024. Inflaation arvioidaan siis nopeutuvan aavistuksen vähemmän kuin mitä joulukuun 2023 asiantuntija-arvioissa ennakoitiin. Tämä johtuu siitä, että joissakin maissa on tehty ajallisia ja määrällisiä muutoksia tukitoimien purkamiseen. Kun energiainflaatiota nopeuttavat vertailuajankohdan vaikutukset ja finanssipoliittisten energiatukien purkamisen vaikutus hiipuvat, energiainflaatio asettunee nollan tuntumaan vuosina 2025 ja 2026 energiaraaka-aineiden futuurihintakäyrien lievän laskun sekä joidenkin ilmastosiirtymää koskevien finanssipoliittisten toimenpiteiden vuoksi.

Elintarvikkeissa inflaatio nopeutui 10,9 prosenttiin vuonna 2023 tuotantopanosten kustannuspiikin suurennettua hintapaineita. Niiden vähetessä elintarvikkeiden inflaation odotetaan hidastuvan jyrkästi. Sen arvioidaan olevan keskimäärin 3,2 % vuonna 2024 ja asettuvan sitten 2,3 prosenttiin vuosina 2025 ja 2026. Elintarvikehintojen vuotuisen muutosvauhdin arvioidaan hidastuvan voimakkaasti vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä ja asteittaisemmin loppuvuoden ajan, sillä energia- ja elintarvikeraaka-aineiden hinnanlasku vähentää hintapaineita. Toisaalta työvoimakustannuspaineiden jatkuvan nousun odotetaan estävän elintarvikeinflaatiota hidastumasta voimakkaammin. Lisäksi sen vaikutus välittyy inflaatioon viipeellä, joten se pitänee elintarvikkeiden inflaatiota yllä arviointijakson kahtena viimeisenä vuonna.

Kuvio 6

Euroalueen YKHI-inflaation tärkeimpien erien kehitys

(vuotuinen prosenttimuutos, prosenttiyksikköjä)

Huom. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla.

Ilman energia- ja elintarvikehintoja lasketun YKHI-inflaation odotetaan hidastuvan edelleen hintapaineiden väistyessä, tosin viimeaikaista hitaammin, sillä suuret työvoimakustannuspaineet välittyvät siihen asteittain (ks. kuvio 7). Ilman energia- ja elintarvikehintoja laskettu YKHI-inflaatio oli 3,7 % vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä, ja sen odotetaan hidastuvan 2,5 prosenttiin vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä, kun tarjontakapeikoiden, pandemian jälkeiset talouden avautumisen vaikutukset sekä energian ja elintarvikkeiden aiempien hinnannousujen välilliset vaikutukset hiipuvat ja rahapolitiikan kiristyminen välittyy inflaatioon. Asiantuntija-arvioiden mukaan kuljetushäiriöt Punaisellamerellä eivät juurikaan vaikuta tavaroiden inflaatioon, sillä jännitteet ratkaistaneen nopeasti, ja kuljetuskustannukset perustuvat usein pidempiaikaisiin sopimuksiin.[18] Ilman energia- ja elintarvikehintoja lasketun YKHI-inflaation arvioidaan olevan keskimäärin 2,1 % vuonna 2025 ja 2,0 % vuonna 2026, kun aiempien hintapaineiden ja tarjontakapeikkojen vaikutukset väistyvät, kysyntä normalisoituu pandemian jälkeisten talouden avautumisen vaikutusten jälkeen ja rahapolitiikka kiristyy. Tämän YKHI-inflaation nopeampaa hidastumista jarruttavat työvoimakustannusten nousupaineet, jotka vähenevät mutta ovat edelleen suuret ja joita voittomarginaalien arvioidaan vaimentavan vain osittain.

Kuvio 7

Euroalueen YKHI-inflaatio ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja

(vuotuinen prosenttimuutos)

Huom. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla. Vaihteluvälit ilman energia- ja elintarvikehintoja lasketun YKHI-inflaatioarvioiden ympärillä perustuvat aiempiin arviointivirheisiin, puhdistettuina äärihavainnoista. Vaihteluvälit kuvaavat ennustetusta poikkeavan kehityksen hajontaa (tummemmasta vaaleampaan 30, 60 ja 90 prosentin todennäköisyys). Lisätietoa on EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2023 arvioiden kehikossa 6.

Joulukuun 2023 asiantuntija-arvioihin verrattuna YKHI-inflaation arvioidaan nyt olevan 0,4 prosenttiyksikköä hitaampaa vuonna 2024 ja 0,1 prosenttiyksikköä hitaampaa vuonna 2025. Vuotta 2026 koskeva arvio on ennallaan, mutta ilman energia- ja elintarvikehintoja lasketun inflaation arvioidaan nyt olevan koko arviointijaksolla hitaampaa kuin joulukuisissa arvioissa. Aiempaa alempi inflaatioarvio vuodelle 2024 johtuu pääasiassa siitä, että energiaerää koskevat tuoreet tiedot osoittavat energiainflaation hidastuneen odotettua enemmän ja energiaraaka-aineiden hinnat ovat laskeneet. Energiahintojen laskusta johtuvien välillisten vaikutusten odotetaan välittyvän inflaatioon vähin erin. Kun vielä kasvunäkymienkin arvioidaan olevan aiempaa heikommat ja yksikkötyökustannusten kasvavan aiempaa hitaammin, arviota ilman energia- ja elintarvikehintoja lasketun inflaation kehityksestä on tarkistettu alaspäin koko arviointijaksolla. Arvio vuoden 2026 kokonaisinflaatiosta on pidetty ennallaan, sillä energiainflaation arvioidaan nyt olevan aiempaa nopeampaa öljy- ja kaasufutuurien hintakäyrien jyrkemmän nousun vuoksi ja vaikuttavan kokonaisinflaation enemmän kuin elintarvikkeiden inflaation sekä ilman energia- ja elintarvikehintoja lasketun inflaation hidastuminen.

Taulukko 4

Euroalueen hinta- ja kustannuskehitys

(vuotuinen prosenttimuutos)

Maaliskuu 2024

Joulukuu 2023

2022

2023

2024

2025

2026

2023

2024

2025

2026

YKHI

8,4

5,4

2,3

2,0

1,9

5,4

2,7

2,1

1,9

YKHIn energiaerä

37,0

-2,0

-1,6

0,5

0,6

-1,9

1,2

0,3

-0,1

YKHIn elintarvike-erä

9,0

10,9

3,2

2,3

2,3

10,9

3,2

2,5

2,3

YKHI ilman energian hintaa

5,1

6,3

2,7

2,2

2,0

6,3

2,8

2,4

2,1

YKHI ilman energian ja
elintarvikkeiden hintoja

3,9

4,9

2,6

2,1

2,0

5,0

2,7

2,3

2,1

YKHI ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja
ja välillisten verojen muutoksia
1)

3,9

4,9

2,6

2,1

2,0

5,0

2,7

2,3

2,1

BKT-deflaattori

4,6

5,9

2,9

2,3

1,9

5,6

2,9

2,5

1,9

Tuonnin deflaattori

17,5

-3,0

-0,4

2,4

2,2

-2,9

1,0

2,3

2,0

Yksikkötyökustannukset

3,3

6,2

4,4

2,3

1,7

6,1

4,1

2,6

2,0

Palkansaajakorvaukset
työntekijää kohden

4,5

5,3

4,5

3,6

3,0

5,3

4,6

3,8

3,3

Työn tuottavuus2)

1,2

-0,8

0,1

1,2

1,2

-0,8

0,4

1,1

1,2

Huom. BKT:tä ja tuonnin deflaattoreita, yksikkötyökustannuksia, työntekijää kohden laskettuja palkansaajakorvauksia ja työn tuottavuutta koskevat arviot perustuvat kausivaihtelusta puhdistettuihin ja työpäiväkorjattuihin tietoihin. Luvut voivat olla erilaiset kuin Eurostatin tuoreimmissa julkaisuissa, jos arvioiden koontipäivän jälkeen on julkistettu uusia tietoja. EKP:n verkkosivuilla on makrotaloudellisten arvioiden tietokanta, josta voi ladata myös neljännesvuosittaista aineistoa.
1) Alaindeksi perustuu arvioon välillisten verojen todellisesta vaikutuksesta. Arvioitu vaikutus saattaa poiketa Eurostatin tiedoista, jotka perustuvat oletukseen, että välillisen verotuksen vaikutus välittyy YKHIin välittömästi ja täydellisesti.
2) Mitattuna työntekijää kohden lasketulla reaalisella BKT:llä

Nimellispalkkojen nousun arvioidaan hidastuvan asteittain mutta pysyvän nopeana. Tämän ansiosta reaalipalkat noussevat inflaation kiihtymistä edeltäneelle tasolle vuoteen 2025 mennessä. Työntekijäkohtaisten palkansaajakorvausten kasvun arvioidaan hidastuneen vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä ja maltillistuvan edelleen arviointijakson aikana. Kasvu on kuitenkin pidemmän aikavälin keskiarvoonsa nähden edelleen nopeaa kireiden työmarkkinoiden, inflaatiokompensaation ja minimipalkkojen korotusten vuoksi. Arviointijakson lopussa sen odotetaan olevan 3,0 % eli kutakuinkin tasapainossa arvioitujen tuottavuuden kasvun ja inflaatiokehityksen kanssa. Palkansaajakorvausten kasvun arvioidaan nyt olevan vuonna 2024 hieman hitaampaa kuin joulukuun 2023 asiantuntija-arvioissa, sillä talousnäkymien heikkeneminen on pienentänyt palkkaliukumaa, ja tämän odotetaan vaikuttavan palkansaajakorvausten kasvuun enemmän kuin sopimuspalkkojen nousuvauhdin vahvistuminen. Palkansaajakorvausten kasvuarviota on tarkistettu alaspäin myös vuosille 2025 ja 2026, sillä reaalipalkkojen nousun odotetaan nyt elpyvän aiemmin ja inflaatiokompensaation kysynnän jäävän siksi hieman pienemmäksi kuin mitä joulukuussa arvioitiin. Yksikkötyökustannusten arvioidaan nousseen huippuunsa vuonna 2023, ja nousu hidastunee huomattavasti tuottavuuden arvioidun kasvun ansiosta (ks. kuvio 8).

Kuvio 8

Euroalueen yksikkötyökustannusten kehitys

(vuotuinen prosenttimuutos, prosenttiyksikköinä)

Huom. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla.

BKT-deflaattorin kasvulla mitattujen euroalueen sisäisten hintapaineiden arvioidaan vähenevän edelleen vähin erin, kun yritysten tuloskasvu aluksi vaimentaa korkeita yksikkötyökustannuspaineita ja alkaa sitten elpyä (ks. kuvio 9). BKT-deflaattorin vuotuinen kasvu oli nopeimmillaan 6,3 % vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Sen arvioidaan hidastuvan yhä nopeasti, keskimäärin 2,6 prosenttiin vuonna 2024. Sen jälkeen kasvu hidastunee rauhallisempaa tahtia ja on keskimäärin 1,9 % vuonna 2026. Myös yksikkövoittojen kasvu oli nopeimmillaan alkuvuodesta 2023 ja on sen jälkeen hidastunut. Vuonna 2024 sen odotetaan muuttuvan negatiiviseksi, mikä viittaa siihen, että voitot vaimentavat verraten voimakasta työvoimakustannusten kasvua. Yksikkötyökustannusten kasvun laantuessa yksikkövoittojen kasvun odotetaan elpyvän jonkin verran vuodesta 2025 eteenpäin ja saavan tukea talouden vahvasta elpymisestä sekä tuottavuuskasvun vahvistumisesta.[19]

Kuvio 9

Euroalueen BKT-deflaattori – tulopuolen hajotelma

(vuotuinen prosenttimuutos, prosenttiyksikköjä)

Huom. Arviointijakson alku on merkitty pystyviivalla.

Tuontihintainflaatio oli hieman negatiivinen vuonna 2024, mutta sen odotetaan pysyttelevän hieman yli 2 prosentissa arviointijakson loppuvuosina. Vuonna 2022 tuonnin deflaattorin vuotuinen kasvu oli 17,5 %, ja sen arvioidaan hidastuneen jyrkästi aina ‑3,0 prosenttiin vuonna 2023. Vuonna 2024 sen arvioidaan hidastuvan ‑0,4 prosenttiin. Vuoden 2024 jälkipuoliskolla deflaattorin kasvun odotetaan muuttuvan jälleen positiiviseksi niin, että se on 2,4 % vuonna 2025 ja 2,2 % vuonna 2026. Kasvun arvioidaan siis olevan kutakuinkin yhtenevää euroalueen kilpailijamaiden vientihintojen arvioidun kehityksen kanssa (ks. kehikko 2).

Kehikko 4
Herkkyysanalyysi: energia- ja elintarvikehintojen vaihtoehtoiset kehitysurat

Energiaraaka-aineiden tulevaan hintakehitykseen liittyy hyvin suurta epävarmuutta, joten öljyn ja kaasun hintakehitystä koskevilla vaihtoehtoisilla oletuksilla olisi huomattava vaikutus talousnäkymiin ja etenkin inflaatioon. EKP:n asiantuntija-arviot perustuvat kehikossa 1 esitettyihin teknisiin oletuksiin. Tässä kehikossa puolestaan öljyn ja kaasun hintojen oletetaan kehittyvän optioiden osoittamien riskineutraalien todennäköisyysjakaumien ylä- ja alakvartiilien mukaisesti.[20] Öljyn hintajakauma on lähes symmetrinen, mutta kaasun hintajakauma viittaa siihen, että maaliskuun 2024 asiantuntija-arvioissa esitettyihin teknisiin oletuksiin liittyy ennakoitua huomattavasti nopeamman hinnannousun riskejä. Kehikossa tarkastellaan lisäksi, miten kehitys muuttuisi, jos sekä öljyn että kaasun hinnat pysyisivät muuttumattomina koko arviointijakson ajan. Molemmissa tapauksissa lasketaan synteettinen energiahintaindeksi (öljyn ja kaasun hintojen vaihtoehtoisten kehitysurien painotettu keskiarvo), ja vaihtoehtoisten kehitysurien vaikutuksia arvioidaan useilla EKP:n ja eurojärjestelmän asiantuntija-arvioissa käytetyillä makrotaloudellisilla malleilla. Taulukossa A esitetään, miten eri malleilla saadut tulokset vaikuttavat keskimäärin BKT:n kasvuun ja YKHI-inflaatioon.

Taulukko A

Energiahintojen vaihtoehtoisten kehitysurien vaikutukset

Alakvartiilin mukainen kehitys

Yläkvartiilin mukainen kehitys

Muuttumattomat hinnat

2024

2025

2026

2024

2025

2026

2024

2025

2026

(poikkeama perusskenaarion mukaisesta hintatasosta prosentteina)

Synteettinen energiahintaindeksi

-14,6

-19,6

-25,5

17,0

25,2

37,4

2,8

3,8

9,6

(poikkeama perusskenaarion mukaisesta muutosvauhdista prosenttiyksikköinä)

BKT:n kasvu

0,0

0,1

0,1

0,0

-0,2

-0,1

0,0

0,0

0,0

YKHI-inflaatio

-0,5

-0,6

-0,5

0,6

0,8

0,6

0,1

0,1

0,2

Huom. Herkkyysanalyysissa energian hintaa mitataan synteettisellä energiahintaindeksillä, jossa öljyn ja kaasun futuurihinnat on yhdistetty. Ala- ja yläkvartiilit viittaavat öljyn ja kaasun 9.2.2024 päivättyjen optiohintojen osoittamiin riskineutraaleihin todennäköisyysjakaumiin. Öljyn ja kaasun muuttumattomat hinnat saavat saman päivän arvon. Kokonaistaloudelliset vaikutukset ilmoitetaan EKP:n ja eurojärjestelmän asiantuntija-arvioissa käytettävillä eri makrotalousmalleilla saatujen tulosten keskiarvona.

Vastaava herkkyysanalyysi on tehty käyttäen elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen eri kehitysvaihtoehtoja, jotka nekin viittaavat hintojen vähäisen nousun suuntaan. Tässä analyysissa oletetaan, että vuoden 2024 toiselta neljännekseltä alkaen vehnän ja maissin maailmanmarkkinahinnat kehittyvät asiantuntija-arvioiden koontipäivänä vallinneiden optiohintojen 10. ja 90. persentiilien mukaisesti. Jakaumat viittaavat riskien painottumiseen oletettua korkeampien hintojen suuntaan. Tämä johtuu todennäköisesti sääoloihin ja ilmastoon liittyvien riskien yhteisvaikutuksesta. Yksi tällaisista riskeistä on El Niño –ilmiö, jonka odotetaan laantuvan vuoden 2024 toisen neljänneksen aikana mutta joka saattaa lisätä viipeellä elintarvikkeiden hintapaineita parin seuraavan vuoden aikana. Lisäksi El Niño –ilmiötä seuraa todennäköisesti La Niña –ilmiö, joka aiheuttaa yleensä kuivuusjaksoja Etelä-Amerikassa. Arvioitua nopeamman hinnannousun riskeihin luetaan myös edelleen maailman viljatoimitusten häiriöt, joita Ukrainassa käytävä sota voi aiheuttaa. Näiden vaihtoehtoisten kehitysurien vaikutusta euroalueen BKT:n kasvua ja inflaatiota koskeviin arvioihin estimoidaan asiantuntija-arvioissa käytettäviin eurojärjestelmän makrotalousmalleihin perustuvien joustojen avulla. Näiden elintarvikehintojen vaihtoehtoisten kehitysurien vaikutukset euroalueen BKT:n kasvuun jäisivät vähäisiksi. Vaikutukset YKHI-inflaatioon esitetään taulukossa B.

Taulukko B

Elintarvikehintojen vaihtoehtoisten kehitysurien vaikutukset

(poikkeama perusskenaarion mukaisesta muutosvauhdista prosenttiyksikköinä)

Vaihtoehto 1: 10. persentiilin mukainen kehitys

Vaihtoehto 2: 90. persentiilin mukainen kehitys

2024

2025

2026

2024

2025

2026

Vehnän maailmanmarkkinahinta

-10,4

-8,4

-0,4

16,1

10,5

1,1

Maissin maailmanmarkkinahinta

-11,0

-12,4

-2,7

16,9

14,2

7,3

YKHI-inflaatio

-0,1

-0,1

-0,1

0,1

0,2

0,1

Huom. Herkkyysanalyysissa 10. ja 90. persentiilit viittaavat 9.2.2024 päivättyjen vehnä- ja maissioptioiden hintojen osoittamiin riskineutraaleihin todennäköisyysjakaumiin. Optioiden osoittamista todennäköisyysjakaumista johdetut kehitysvaihtoehdot muunnetaan euroalueen tuottajahintoihin kohdistuvaksi vaikutukseksi. Kokonaistaloudellisten vaikutusten laskennassa on sovellettu asiantuntija-arvioissa käytettäviin eurojärjestelmän makrotalousmalleihin perustuvia joustoja.

Kehikko 5
Asiantuntija-arvioiden vertailua muiden julkisten laitosten ja yksityisten sektorin ennusteisiin

EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2024 arviot ovat pitkälti yhteneväiset muiden laitosten ennusteiden kanssa. EKP:n asiantuntija-arviot sijoittuvat vuoden 2024 osalta ennusteiden vaihteluvälin keskelle. Ne myötäilevät kaikkien muiden laitosten ennusteiden keskiarvoa sekä OECD:n ja Survey of Professional Forecasters -kyselyn (SPF) viimeaikaisia ennusteita mutta ovat hieman korkeammat kuin Consensus Economicsin ennusteet ja matalammat kuin Euroopan komission tuore ennuste. Vuoden 2025 osalta asiantuntija-arviot ovat ennusteiden vaihteluvälin yläpäässä ja vuoden 2026 osalta hieman korkeammat kuin muut käytettävissä olevat ennusteet. YKHI-inflaatiota koskevat EKP:n asiantuntija-arviot vuodelle 2024 asettuvat ennusteiden vaihteluvälin alapäähän (Consensus Economicsin ennusteen tasolle) mutta selvästi alle Euroopan komission ennusteen, jossa oletetaan, että kuljetushäiriöt Punaisellamerellä jatkuvat pitempään ja nopeuttavat inflaatiota voimakkaammin kuin asiantuntija-arvioissa. Vuoden 2025 osalta EKP:n asiantuntija-arviot sijoittuvat ennusteiden kapeahkon vaihteluvälin alapäähän SPF-ennustetta ja Consensus Economicsin ennustetta myötäillen. EKP:n asiantuntijoiden inflaatioarvio vuodelle 2026 on hieman muita kyseistä vuotta koskevia inflaatioennusteita alempi.

Taulukko

Euroalueen BKT:n kasvua ja YKHI-inflaatiota koskevien tuoreiden ennusteiden vertailua

(vuotuinen prosenttimuutos)

Julkistamisajankohta

BKT:n kasvu

YKHI-inflaatio

2024

2025

2026

2024

2025

2026

EKP:n asiantuntijoiden arviot

Maaliskuu 2024

0,6

1,5

1,6

2,3

2,0

1,9

Euroopan komissio

Helmikuu 2024

0,8

1,5

-

2,7

2,2

-

Consensus Economics

Helmikuu 2024

0,5

1,3

1,5

2,3

2,0

2,0

OECD

Helmikuu 2024

0,6

1,3

-

2,6

2,2

-

IMF

Tammikuu 2024

0,9

1,7

-

2,8

2,1

-

Survey of Professional
Forecasters

Tammikuu 2024

0,6

1,3

1,4

2,4

2,0

2,0

Lähteet: Europan komission talousennuste (väliennuste talvelle 2024, 15.2.2024), Consensus Economics Forecasts (15.2.2024, vuotta 2026 koskevat luvut tammikuun 2024 kyselystä), OECD Interim Economic Outlook (5.2.2024), IMF World Economic Outlook Update (30.1.2024) ja EKP:n Survey of Professional Forecasters (26.1.2024).
Huom. Nämä ennusteet eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään eivätkä EKP:n asiantuntijoiden laatimien kokonaistaloudellisten arvioiden kanssa, koska niitä on laadittu eri ajankohtina. Lisäksi niissä käytetyt oletukset finanssipolitiikan, rahoitusmarkkinoiden sekä ulkoisen toimintaympäristön muuttujista (kuten öljyn, kaasun ja muiden raaka-aineiden hinnoista) on johdettu eri menetelmillä. EKP:n asiantuntija-arviot perustuvat työpäiväkorjattuihin tietoihin BKT:n vuotuisesta kasvusta, kun taas Euroopan komission ja IMF:n ilmoittamissa vuotuisissa kasvuluvuissa ei oteta huomioon, montako työpäivää kunakin vuonna on. Muissa ennusteissa ei mainita, perustuvatko ne työpäiväkorjattuihin tietoihin vai eivät.

© Euroopan keskuspankki 2024

Postiosoite 60640 Frankfurt am Main, Germany
Puh. +49 69 1344 0
Internet www.ecb.europa.eu

Kaikki oikeudet pidätetään. Kopiointi on sallittu opetuskäyttöön ja ei-kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan lähde mainitaan.

Termien selityksiä on EKP:n sanastossa.

HTML ISBN 978-92-899-6540-8, ISSN 2529-461X, doi:10.2866/177059, QB-CE-24-001-FI-Q


  1. Öljyn hintaa ja valuuttakursseja koskevat oletukset sekä muut tekniset oletukset perustuvat aineiston koontipäivänä 9.2.2024 käytettävissä olleisiin tietoihin. Maailmantaloutta koskevat arviot viimeisteltiin 12.2.2024 ja euroalueen talousnäkymiä koskevat asiantuntija-arviot 21.2.2024. Arviointijaksona ovat vuodet 2024–2026. Pitkän tarkastelujakson vuoksi arvioihin liittyy huomattavaa epävarmuutta, mikä on syytä muistaa niitä tulkittaessa. Lisätietoa on EKP:n Talouskatsauksen 8/2019 artikkelissa ”The performance of the Eurosystem/ECB staff macroeconomic projections since the financial crisis”. Keskeisten taulukoiden ja kuvioiden pohjana olevat tilastotiedot ovat saatavana myös erillisenä tiedostona osoitteessa https://www.ecb.europa.eu/pub/projections/html/index.fi.html. EKP:n ja eurojärjestelmän asiantuntija-arviot löytyvät kokonaisuudessaan EKP:n tilastopalvelun tietokannasta. Tietokanta sisältää myös tätä raporttia enemmän muuttujia, joista monilla mitataan neljännesvuosittaista kehitystä.

  2. Eurostatin ensimmäinen analyysi BKT:n kasvusta vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä julkaistaan vasta EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2024 arvioiden julkaisuajankohdan jälkeen. Tässä julkaisussa käytetään analyysia, joka perustuu muutamista euroalueen maista saatuihin alustaviin tietoihin ja EKP:n asiantuntijoiden laatimiin arvioihin.

  3. Varastojen purkaminen saattaa kertoa siitä, että yritykset arvioivat varastojensa olevan riittävällä tasolla, kun kysyntä on vaisua ja korkojen nousu suurentaa varastojen ylläpitokustannuksia.

  4. Lisätietoa on EKP:n Talouskatsauksen 3/2023 kehikossa ”A model-based assessment of the macroeconomic impact of the ECB’s monetary policy tightening since December 2021”.

  5. Valtion 10 vuoden joukkolainojen nimellistuottoja koskeva oletus perustuu valtioiden 10 vuoden viitelainojen tuottojen painotettuun keskiarvoon, jossa painoina on käytetty maiden vuotuisia BKT-lukuja. Kymmenen vuoden nimellistuottojen tuleva kehitys on johdettu EKP:n laatiman euroalueen joukkolainojen nimellistuottokäyrän pohjalta, ja sarjojen ero on pidetty samana arviointijakson alusta loppuun. Oletuksena on, että kunkin valtion joukkolainojen tuottoero pysyy euroalueen keskiarvoon nähden muuttumattomana koko arviointijakson ajan.

  6. Raaka-aineiden hintaoletukset perustuvat aineiston koontipäivänä 9.2.2024 päättyneen kahden viikon jakson keskimääräisiin futuurimarkkinahintoihin.

  7. Tässä kehikossa talousindikaattorien maailmanlaajuisissa ja/tai globaaleissa kokonaissuureissa ei ole mukana euroaluetta.

  8. Joulukuun 2023 puolivälin jälkeen merkittävät konttialusyhtiöt ovat keskeyttäneet liikennöintinsä Punaisellamerellä tai lykänneet sitä.

  9. Tätä tilannetta tarkasteltiin joulukuussa 2023 julkaistujen eurojärjestelmän asiantuntija-arvioiden kehikossa 3 ”Skenaarioanalyysi: Lähi-idän konfliktin mahdollinen eskaloituminen entisestään”.

  10. Kehitys noudattelee pitemmän aikavälin säännönmukaisuuksia, joiden mukaan kuljetushäiriöt Punaisellamerellä vaikuttavat vain vähän öljyn hintoihin. Nykysuhdanteessa hintakehitystä vaimentaa lisäksi maailmanlaajuisesti ylijäämäinen öljyn tarjonta.

  11. Ks. M. Ferrari Minesso, M.-S. Lappe ja D. Rößler, “Geopoliittinen riski ja öljyn hinta ”, Euroopan keskuspankin Talouskatsaus 8/2023.

  12. Joulukuussa 2023 eteläisellä Punaisellamerellä ja Adeninlahdella kulki keskimäärin 76 öljy- ja polttoainetankkeria päivässä eli vain kolme tankkeria vähemmän kuin vuoden 2023 ensimmäisten 11 kuukauden aikana keskimäärin.

  13. Maailmanlaajuisilla kokonaissuureilla saadut tulokset perustuvat bayesilaiseen vektoriautoregressioon (BVAR) neljällä muuttujalla: Federal Reserve Bank of New Yorkin globaalien toimitusketjupaineiden indeksi, maailmanlaajuinen tuonti (ilman euroaluetta), maailman vientihinnat kansallisten valuuttojen määräisinä (ilman euroaluetta) ja Yhdysvaltain dollarin määräiset öljyhinnat. Malli estimoidaan neljännesvuosittain vuoden 1998 ensimmäisestä neljänneksestä vuoden 2023 viimeiseen neljännekseen. Mallissa käytetyt neljä sokkia (maailmanlaajuinen kysyntä, energia, tarjontakapeikot ja muu tarjonta) yksilöidään nolla- ja etumerkkirajoitusten perusteella. Euroalueen viennissä käytetään kuukausittaista bayesilaista vektoriautoregressiivistä menetelmää maaliskuusta 2003 marraskuuhun 2023. Siihen sisältyvät euroalueen synteettinen energiahintaindeksi, energiaintensiivinen ja muu kuin energiaintensiivinen teollisuustuotanto, YKHI-inflaatio, tavaravienti ja euron nimellinen efektiivinen valuuttakurssi sekä globaalien toimitusketjupaineiden indeksi ja maailman tuonti (ilman euroaluetta). Euroalueen ulkoinen kysyntä, tarjontakapeikot, energian tarjonta ja nimellisen efektiivisen valuuttakurssin häiriöt yksilöidään etumerkkirajoitusten avulla.

  14. Skenaario ei sisällä lisäoletuksia kuljetushäiriöiden vaikutuksesta energian hintoihin. Öljyn hintojen reagoiminen kuljetushäiriöihin määritetään sen sijaan bayesilaisella vektoriautoregressiivisellä menetelmällä.

  15. Tutkimus viittaa esimerkiksi siihen, että Suezin kanavan pysyvän sulkemisen jälkeen vuosina 1967–1975, ulkomaankauppa väheni yli 20 % niissä 79 maaparissa, joiden kuljetusreitit pitenivät yli 50 %. Ks. J. Feyrer, ”Distance, trade, and income – The 1967–1975 closure of the Suez Canal as a natural experiment”, Journal of Development Economics, Vol. 153, 2021.

  16. Finanssipolitiikan mitoituksesta on myös puhdistettu NextGenerationEU-avustusten vaikutus. Ks. taulukkoa 3 koskevat huomautukset.

  17. Pääsiäisen ajoittuminen edellisvuotta aiemmin vuonna 2024 nopeuttanee vuotuista kuluttajahintainflaatiota maaliskuussa 0,1 prosenttiyksikköä ja hidastanee sitä huhtikuussa 0,1 prosenttiyksikköä (mikä viittaa siihen, että huhtikuussa vuotuisen inflaation voidaan odottaa hidastuvan 0,2 prosenttiyksikköä maaliskuusta yksinomaan pääsiäisen vuoksi). Vaikutus ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettuun inflaatioon ja erityisesti palveluinflaatioon tulee olemaan suurempi, sillä edellisvuotta aikaisempi pääsiäinen vaikuttaa lähinnä valmismatkojen hintakehitykseen.

  18. Inflaatiovaikutus saattaa olla arvioitua jonkin verran voimakkaampi, jos kuljetushäiriöt kärjistyvät ja pitkittyvät. Tällaista skenaariota käsitellään tarkemmin kehikossa 3.

  19. Lisätietoja BKT-deflaattorin erittelystä ja yksikkövoittojen roolista inflaatioanalyysissä on EKP:n Talouskatsauksen 4/2023 kehikossa ”Miten yksikkövoitot ovat vaikuttaneet kotimaisten hintapaineiden viimeaikaiseen vahvistumiseen euroalueella?” ja EKP:n blogissa (ks. 30.3.2023 julkaistu O. Arcen, E. Hahnin ja G. Koesterin kirjoitus ”How tit-for-tat inflation can make everyone poorer”).

  20. Oletuksissa on käytetty 9.2.2024 (teknisten oletusten koontipäivänä) vallinneita markkinahintoja.