Tunnuslukuja

1 Johdon raportti

1.1 EKP:n johdon raportin tarkoitus

Johdon raportti on olennainen osa EKP:n vuosittaista tilinpäätösjulkaisua^[1]. Se sisältää tilinpäätöstä valottavaa taustatietoa.^[2] EKP:n toiminnalla ja operaatioilla tuetaan sen tavoitteita, joten EKP:n taloudellista asemaa ja tulosta tarkasteltaessa on otettava huomioon myös sen raha- ja valvontapoliittiset toimet.

Johdon raportissa tarkastellaan siis EKP:n tärkeimpiä tehtäviä ja toimintoja ja niiden vaikutusta tilinpäätökseen. Siinä myös analysoidaan taseen ja tuloslaskelman pääasiallista kehitystä tilikauden aikana sekä annetaan tietoa EKP:n nettopääomasta (net equity). Lisäksi johdon raportissa tarkastellaan EKP:n toimintaympäristössä ilmeneviä riskejä ja niiden hallintaa.

1.2 Keskeiset tehtävät ja toiminnot

EKP on osa eurojärjestelmää, johon kuuluvat lisäksi niiden Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden rahayksikkö on euro.^[3] Eurojärjestelmän ensisijainen tavoite on ylläpitää hintavakautta. EKP hoitaa tehtäviään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen^[4] sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (EKPJ:n perussäännön)^[5] mukaisesti (ks. kaavio 1). EKP:n tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa, vaan se toimii mandaattinsa täyttämiseksi.

Kaavio 1

EKP:n päätehtävät

Rahapolitiikkaa toteutetaan eurojärjestelmässä hajautetusti, joten myös rahapoliittiset operaatiot näkyvät EKP:n ja euroalueen kansallisten keskuspankkien tilinpäätöksissä hajautusperiaatteen mukaisesti. Taulukossa 1 on yhteenveto EKP:n mandaattiin kuuluvista tärkeimmistä tehtävistä ja toiminnoista sekä siitä, miten ne vaikuttavat EKP:n tilinpäätökseen.

1.3 EKP:n taloudellisen aseman kehitys

1.3.1 Tase

EKP:n tase kasvoi huomattavasti vuosina 2019–2022. Kasvun pääasiallisena syynä olivat suorat arvopaperiostot, joita EKP teki eurojärjestelmän rahapolitiikan toteutuksen yhteydessä (ks. kuvio 1). Vuosina 2020 ja 2021 EKP:n tase kasvoi erityisen tuntuvasti. Syynä olivat lähinnä omaisuuserien osto-ohjelmassa (asset purchase programme, APP)^[6] tehdyt netto-ostot ja pandemiaan liittyvä osto-ohjelma (pandemic emergency purchase programme, PEPP)^[7], joka käynnistyi maaliskuussa 2020. Netto-ostot päättyivät PEPP-ohjelmassa maaliskuun 2022 lopussa ja APP-ohjelmassa 1.7.2022, mikä maltillisti EKP:n taseen kasvua vuonna 2022.

Kuvio 1

EKP:n taseen keskeisten erien kehitys

(mrd. euroa)

Vuonna 2023 EKP:n tase oli 674,5 miljardia euroa. Se supistui edellisvuodesta 24,4 miljardia euroa lähinnä APP-sijoitusten vähenemisen vuoksi, sillä maalis- ja kesäkuun 2023 välillä vain osa arvopapereiden erääntyneestä pääomasta sijoitettiin uudelleen. Heinäkuussa 2023 uudelleensijoitukset lopetettiin kokonaan.

Vuoden 2023 lopussa 63 % EKP:n taseen varoista oli rahapolitiikan harjoittamista varten pidettäviä euromääräisiä arvopapereita. Tase-erään sisältyvät arvopaperit, jotka EKP on hankkinut arvopaperimarkkinoita koskevassa ohjelmassa (securities markets programme, SMP; ns. velkapaperiohjelma), sekä CBPP3-, ABSPP-, PSPP- ja PEPP-ohjelmissa. Osto-ohjelmissa hankitut arvopaperit arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella.

EKP:n neuvoston päätösten mukaisesti eurojärjestelmä jatkoi arvopapereiden erääntyneen pääoman uudelleensijoituksia PEPP-ohjelmassa täysimääräisesti koko vuoden ja APP-ohjelmassa helmikuun 2023 loppuun saakka. Maaliskuun 2023 alun ja kesäkuun 2023 lopun välisenä aikana eurojärjestelmä sijoitti uudelleen vain osan APP-ohjelmassa ostettujen omaisuuserien erääntyneestä pääomasta. Heinäkuussa 2023 uudelleensijoitukset lopetettiin kokonaan. Näiden päätösten seurauksena EKP:n sijoitukset rahapolitiikan harjoittamista varten pidettäviin arvopapereihin supistuivat 31,9 miljardia euroa ja olivat yhteensä 425,3 miljardia euroa (ks. kuvio 2). APP-ohjelmaan kuuluvista ohjelmista arvopaperiomistukset supistuivat erääntymisten vuoksi PSPP-ohjelmassa 18,0 miljardia euroa, ABSPP-ohjelmassa 9,5 miljardia euroa ja CBPP3-ohjelmassa 1,6 miljardia euroa. PEPP-sijoitussalkku supistui 2,6 miljardia euroa lähinnä salkussa olevien arvopaperien preemioiden ja diskonttojen jaksotusten^[8] nettovaikutuksen vuoksi.

EKP:n neuvosto aikoo^[9] sijoittaa uudelleen PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyneen pääoman täysimääräisesti ainakin vuoden 2024 alkupuoliskon ajan. Vuoden jälkipuoliskolla PEPP-salkkua aiotaan pienentää keskimäärin 7,5 miljardilla eurolla kuukaudessa. Uudelleensijoitukset PEPP-ohjelmassa aiotaan lopettaa kokonaan vuoden 2024 lopussa. EKP:n neuvosto aikoo noudattaa PEPP-ohjelmassa vapautuvien varojen uudelleensijoituksissa jatkossakin joustoa, mikäli rahapolitiikan välittymismekanismin toiminta uhkaa vaarantua.

Kuvio 2

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

(mrd. euroa)

EKP:n hallussa oli vuoden 2023 lopussa maturiteettijakaumaltaan^[10] laaja kirjo arvopapereita, jotka oli hankittu käynnissä olevissa ohjelmissa eli APP- ja PEPP-ohjelmissa rahapolitiikan harjoittamista varten (ks. kuvio 3).

Kuvio 3

Maturiteettijakauma APP- ja PEPP-ohjelmissa

EKP:n valuuttavaranto koostuu kullasta, erityisistä nosto-oikeuksista, Yhdysvaltain dollareista, Japanin jeneistä ja Kiinan renminbeistä. Vuonna 2023 valuuttavarannon yhteenlaskettu euromääräinen vasta-arvo kasvoi 3,3 miljardia euroa ja oli 87,7 miljardia euroa.

EKP:n hallussa olevan kullan ja kultasaamisten euromääräinen vasta-arvo nousi 2,7 miljardia euroa vuonna 2023 eli yhteensä 30,4 miljardiin euroon. Syynä oli lähinnä kullan euromääräisen markkinahinnan nousu (ks. kuvio 4). Myös kullan arvonmuutostilien saldo kasvoi vastaavasti (ks. osa 1.3.2 ”Nettopääoma”). Lisäksi Kroatian keskuspankki siirsi EKP:lle yhteensä 96 miljoonan euron arvosta kultaa 1.1.2023, jolloin Kroatia otti euron käyttöön.

Kuvio 4

EKP:n hallussa oleva kulta ja kullan hinta

(vasen asteikko: mrd. euroa; oikea asteikko: euroa/kultaunssi)

EKP:n hallussa olevien Yhdysvaltain dollarin, Japanin jenin ja Kiinan renminbin määräisten valuuttavarojen^[11] euromääräinen arvo nousi 0,2 miljardia euroa yhteensä 55,2 miljardiin euroon pääasiassa Yhdysvaltain dollarin määräisestä salkusta vuoden aikana kertyneiden tuottojen ansiosta (ks. kuvio 5). Lisäksi Kroatian keskuspankki siirsi EKP:lle yhteensä 544 miljoonan euron arvosta Yhdysvaltain dollarin määräisiä valuuttavarantoja 1.1.2023, jolloin Kroatia otti euron käyttöön. EKP:n valuuttamääräisten varojen kokonaisarvon kasvua hillitsi osittain Yhdysvaltojen dollarin ja Japanin jenin heikkeneminen euroon nähden.

Kuvio 5

Valuuttamääräiset varat

(mrd. euroa)

EKP:n valuuttamääräiset varat koostuvat pääosin Yhdysvaltain dollareista, joiden osuus valuuttavarojen kokonaismäärästä oli 81 % vuoden 2023 lopussa.

EKP:n valuuttasalkun sijoitusten hallinnassa on kolme vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa EKP:n neuvosto vahvistaa sijoituksille EKP:n riskienhallintatoiminnon esityksen perusteella strategisen normisalkun. Toisessa vaiheessa EKP:n salkunhoitajat määrittävät EKP:n johtokunnan hyväksyttäväksi taktisen normisalkun. Kolmannessa vaiheessa kansalliset keskuspankit suorittavat sijoitusoperaatiot hajautetusti ja päivittäin.

EKP:n valuuttamääräiset varat sijoitetaan pääasiassa arvopapereihin ja rahamarkkinatalletuksiin tai pidetään sekkitileillä (ks. kuvio 6). Valuuttasalkun arvopaperit arvostetaan tilikauden lopun markkinahintaan.

Kuvio 6

Valuuttamääräisten sijoitusten jakautuminen

(mrd. euroa)

EKP pitää hallussaan valuuttamääräisiä varoja, jotta se pystyy rahoittamaan mahdolliset valuuttamarkkinaoperaationsa. Valuuttasalkun hoidon yleisinä tavoitteina ovat siksi (tärkeysjärjestyksessä) likvidiys, turvallisuus ja tuotto. Salkku sisältää pääasiassa lyhytaikaisia arvopapereita (ks. kuvio 7).

Kuvio 7

Valuuttamääräisten arvopaperien maturiteettijakauma

Omien varojen sijoitussalkun arvo nousi 1,0 miljardia euroa yhteensä 22,1 miljardiin euroon (ks. kuvio 8). Arvonnousun pääasiallisina syinä olivat salkun korkotuottojen uudelleensijoitukset ja salkkuun sisältyvien euromääräisten arvopapereiden markkina-arvon nousu, kun euroalueen joukkolainojen tuotot supistuivat vuoden lopulla (ks. kuvio 17).

Salkku sisältää pääasiassa euromääräisiä arvopapereita, jotka arvostetaan tilikauden lopun markkinahintaan. Vuonna 2023 salkun sijoituksista 77 % oli valtioiden velkapapereita.

Ympäristövastuullisten sijoitusten osuus omien varojen sijoitussalkussa kasvoi edelleen, ja se oli 20 % vuoden 2023 lopussa (13 % vuoden 2022 lopussa). Osuuden on tarkoitus kasvaa jatkuvasti myös tulevina vuosina.^[12] Vuodesta 2021 alkaen vihreiden joukkolainojen ostoa jälkimarkkinoilta on täydennetty sijoituksilla euromääräiseen vihreiden joukkovelkakirjojen rahastoon, jonka Kansainvälinen järjestelypankki perusti keskuspankkeja varten tammikuussa 2021.

Kuvio 8

EKP:n omien varojen sijoitussalkku

(mrd. euroa)

EKP:n omien varojen sijoitussalkkuun on sijoitettu pääasiassa EKP:n maksettua pääomaa sekä yleisrahastoon ja taloudellisten riskien varalta luotuun varaukseen sisältyviä varoja. Salkun tuotolla EKP kattaa sellaisia toimintakuluja, jotka eivät liity sen pankkivalvontatehtäviin.^[13] Salkun varat sijoitetaan euromääräisiin omaisuuseriin riskienvalvontajärjestelmän limiittejä noudattaen, minkä vuoksi maturiteettijakauma on monipuolisempi kuin valuuttavarantosalkussa (ks. kuvio 9).

Kuvio 9

EKP:n omien varojen sijoitussalkun maturiteettijakauma

Vuoden 2023 lopussa liikkeessä olevien eurosetelien kokonaisarvo oli 1 567,7 miljardia euroa eli käytännössä sama kuin vuoden 2022 lopussa. EKP:n osuus liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvosta on 8 %, eli se oli 125,4 miljardia euroa vuoden lopussa. Koska EKP ei itse laske liikkeeseen seteleitä, sillä on euroalueen kansallisilta keskuspankeilta eurojärjestelmän sisäisiä saamisia, joiden arvo vastaa sille kohdistettujen liikkeessä olevien euroseteleiden arvoa.

Eurojärjestelmän sisäiset EKP:n velat kasvoivat 89,6 miljardia euroa ja olivat yhteensä 445,0 miljardia euroa vuonna 2023. Eurojärjestelmän sisäisiä velkoja muodostuu pääasiassa euroalueen keskuspankkien TARGET-tilien nettosaldoista EKP:hen nähden sekä eurojärjestelmään liittymisen yhteydessä EKP:lle siirrettyihin varantoihin perustuvista veloista euroalueen kansallisille keskuspankeille.

Eurojärjestelmän sisäisten velkojen kehitykseen vaikuttaa pääasiassa TARGET-järjestelmään liittyvän velan muutos. Vuosina 2019–2023 TARGET-järjestelmään liittyvän velan määrää muuttivat lähinnä rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävien arvopaperien netto-ostot ja erääntymiset, joihin liittyvät maksut selvitetään TARGET-tilien välityksellä, sekä muutokset euromääräisissä veloissa euroalueelle ja euroalueen ulkopuolelle (ks. kuvio 10). Vuonna 2023 rahapoliittisten arvopaperien erääntymisistä tulevat rahavirrat olivat pienempiä kuin euroalueelle ja euroalueen ulkopuolelle olevista euromääräisistä veloista lähtevät rahavirrat, joten TARGET-velan määrä kasvoi.

Kuvio 10

TARGET-maksuihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset saamiset/velat (netto), euromääräiset velat euroalueelle ja euroalueen ulkopuolelle sekä rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

(mrd. euroa)

Vuonna 2023 EKP:n muut velat supistuivat 107,7 miljardia euroa ja olivat yhteensä 58,0 miljardia euroa. Tämä johtui siitä, että euromääräiset velat euroalueelle ja euroalueen ulkopuolelle pienenivät. Supistumista tapahtui etenkin 1) talletuksissa, joita EKP ottaa vastaan maksujen välittäjän (fiscal agent) roolissaan^[14], 2) TARGET-järjestelmään TARGET-ECB-osajärjestelmän välityksellä yhdistettyjen euroalueen ulkopuolisten liitännäisjärjestelmien saldoissa sekä 3) PSPP-ohjelmaan ja PEPP-ohjelman julkisen sektorin osioon kuuluvien velkapapereiden lainauksessa saaduissa käteisvakuuksissa.

1.3.2 Nettopääoma

EKP:n nettopääomaan (net equity) luetaan EKP:n pääoma, taloudellisten riskien varalta tehdyn varauksen ja yleisrahaston määrät, arvonmuutostilit^[15], edellisiltä tilikausilta kertyneet tappiot sekä tilikauden voitto/tappio.^[16]

Vuoden 2023 lopussa EKP:n nettopääoma oli yhteensä 44,5 miljardia euroa (ks. kuvio 11) eli 7,0 miljardia euroa pienempi kuin vuoden 2022 lopussa. Nettopääoman supistuminen johtui vuoden 2023 aikana kertyneistä tappioista. Koko taloudellisten riskien varalta tehty varaus otettiin käyttöön, ja sillä katettiin osa tilikauden aikana kertyneistä tappioista, jotka pienenivät näin 1,3 miljardiin euroon. Vuonna 2023 kertyneistä tappioista aiheutuvaa EKP:n nettopääoman pienenemistä hillitsivät osittain arvonmuutostilien saldojen kasvu, joka johtui lähinnä kullan euromääräisen markkinahinnan noususta vuonna 2023, sekä Kroatian keskuspankin maksamat osuudet EKP:n pääomasta, arvonmuutostileistä ja taloudellisten riskien varalta tehdystä varauksesta Kroatian otettua yhteisen rahan käyttöön 1.1.2023.

Kuvio 11

EKP:n nettopääoma

(mrd. euroa)

EKP:n nettopääoman muutokset tilikauden aikana esitetään taulukossa 2.

Kullasta ja valuuttamääräisistä eristä sekä markkinahintaan arvostettavista arvopapereista kertyneitä realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuloslaskelmaan tuottoina, vaan ne kirjataan suoraan arvonmuutostileille EKP:n taseen vastattavaa-puolelle. Arvonmuutostilien avulla voidaan vaimentaa mahdollisen epäsuotuisan kehityksen vaikutusta hintoihin ja/tai valuuttakursseihin. Arvonmuutostilit siis vahvistavat EKP:n riskinsietokykyä. Vuoden 2023 lopussa kullan, valuuttamääräisten erien ja arvopapereiden arvonmuutostilien saldo oli 36,9 miljardia euroa eli 0,7 miljardia euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Taustalla oli pääasiassa kullan arvonmuutostilien saldojen suureneminen, joka johtui kullan euromääräisen markkinahinnan noususta. Valuuttamääräisten erien arvonmuutostilin saldo pieneni lähinnä siksi, että Yhdysvaltain dollari ja Japanin jeni heikkenivät euroon nähden (ks. kuvio 12).

Kuvio 12

Tärkeimmät valuuttakurssit ja kullan hinta vuosina 2019–2023

(prosenttimuutos vuodesta 2019; tilikauden lopun tietoja)

EKP voi luoda taloudellisten riskien varalta varauksen, josta katetaan (EKP:n neuvoston tarveharkinnan mukaan) taloudellisille riskeille altistumisesta johtuvia tappioita (ks. osa 1.4.1 ”Taloudelliset riskit”). Varauksen suuruus tarkistetaan vuosittain. Tarkistuksessa otetaan huomioon muun muassa hallussa olevien riskipitoisten omaisuuserien määrä, tulevalle vuodelle arvioitu tulos sekä arvio riskeistä. Varauksessa ja EKP:n yleisrahastossa olevien varojen summa ei saa olla suurempi kuin euroalueen kansallisten keskuspankkien maksama osuus EKP:n pääomasta. Vuoden 2022 lopussa varauksessa oli 6 566 miljoonaa euroa. Kroatian ottaessa euron käyttöön 1.1.2023 Kroatian keskuspankki maksoi varaukseen 53 miljoonaa euroa, joten se kasvoi 6 620 miljoonaan euroon. Varauksen vuositarkistuksen jälkeen EKP:n neuvosto päätti vuoden 2023 lopussa purkaa varauksen kokonaisuudessaan ja kattaa sillä osan vuonna 2023 kertyneistä tappioista. Kun EKP:n tilikauden tulos on jälleen voitollinen, EKP:n neuvosto voi päättää täydentää varausta sen vuositarkastuksen yhteydessä.

EKP:n tilikauden tappio oli 1,3 miljardia euroa taloudellisten riskien varalta tehdyn varauksen purkamisen jälkeen (ks. osa 1.3.3 ”Tuloslaskelma”). EKP:n neuvosto päätti siirtää tappion EKP:n taseessa eteenpäin ja kattaa sen tulevien vuosien voitoilla.

1.3.3 Tuloslaskelma

EKP:n tilikauden tulos on pienentynyt vuoden 2019 jälkeen (ks. kuvio 13). Vuosina 2020 ja 2021 tulos heikentyi lähinnä valuuttavarannosta ja rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista kertyneiden tuottojen supistumisen vuoksi. Vuosina 2022 ja 2023 EKP:n tulos pieneni pääasiassa korkoriskin toteutumisen vuoksi, sillä euroalueen korkojen nousu suurensi välittömästi EKP:n TARGET-velasta maksamia korkokuluja. EKP:n saamisista kertyneet tuotot eivät sen sijaan kasvaneet samassa määrin tai yhtä nopeasti (ks. osa 1.4.1 ”Taloudelliset riskit”).

Vuonna 2023 EKP:n tulos oli tappiollinen oltuaan pitkään huomattavan voitollinen. Tulos kuvastaa eurojärjestelmän roolia ja rahapoliittisia toimia, joita sen ensisijainen tehtävä hintavakauden ylläpitäjänä on edellyttänyt. Tappio ei vaikuta eurojärjestelmän kykyyn harjoittaa tehokasta rahapolitiikkaa. Aiempina vuosina EKP:n tase oli huomattavasti kasvanut pääasiassa omaisuuserien osto-ohjelmassa tehtyjen ostojen vuoksi. Useimmat EKP:n hallussa tällä hetkellä olevat rahapoliittiset arvopaperit ovat kiinteäkorkoisia ja juoksuajaltaan pitkiä. Lisäksi ne ostettiin matalan korkotason aikana. Niistä kertyy edelleen suhteellisen vähän korkotuottoja, eivätkä EKP:n ohjauskorkojen muutokset vaikuta niihin välittömästi. Arvopaperiostojen käteisselvitys TARGET-järjestelmässä suurensi puolestaan EKP:n TARGET-velkaa, jolle kertyy perusrahoitusoperaatioiden mukaista korkoa (MRO-korko). Sitä alettiin nostaa vuonna 2022 euroalueen inflaation hillitsemiseksi, mikä johti EKP:n korkokulujen välittömään kasvuun.

Korkoriskin toteutumisen vuoksi EKP:lle kertyy lähivuosina todennäköisesti lisää tappioita ennen kuin sen tulos palaa jälleen kestävästi voitolliseksi. Siitä, miten pitkään tappiot jatkuvat ja kuinka suuria ne ovat, ei ole varmuutta, sillä ne riippuvat suurelta osin EKP:n ohjauskorkojen tulevasta kehityksestä sekä EKP:n taseen koosta ja koostumuksesta. EKP:n pääoma ja huomattavat arvonmuutostilit, joiden yhteenlaskettu arvo oli 45,8 miljardia euroa vuoden 2023 lopussa (ks. osa 1.3.2 ”Nettopääoma”), osoittavat kuitenkin EKP:n taloudellisen vahvuuden. EKP kykenee toimimaan tehokkaasti ja täyttämään ensisijaisen tehtävänsä hintavakauden ylläpitäjänä mahdollisista tappioista huolimatta.

Kuvio 13

EKP:n tuloslaskelman keskeisten erien kehitys

(milj. euroa)

Vuonna 2023 EKP otti taloudellisten riskien varalta tehdyssä varauksessa olleet 6 620 miljoonaa euroa kokonaisuudessaan käyttöön ja kattoi summalla osan tilikauden tappioista. Varauksen purkamisen jälkeen EKP:n tappio oli 1 266 miljoonaa euroa (vuonna 2022 EKP teki nollatuloksen). Tappio johtui pääosin huomattavan suurista korkokuluista (ks. kuvio 14).

Kuvio 14

EKP:n tulokseen vuosina 2022 ja 2023 vaikuttaneet tekijät

(milj. euroa)

Vuonna 2023 EKP:n korkokate oli 7 193 miljoonaa euroa negatiivinen (vuonna 2022 se oli 900 miljoonaa euroa positiivinen) (ks. kuvio 15). Tämä johtui pääasiassa EKP:n TARGET-velan korkokuluista. Korkokatteen supistumiseen vaikuttivat myös muut korkokulut ja EKP:lle siirrettyihin valuuttavarantoihin liittyvien euroalueen kansallisten keskuspankkien saamisten korkokulut. Korkokulujen kasvua osittain vaimensivat suuremmat korkotuotot, joita kertyi euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvistä EKP:n saamisista, rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista ja valuuttavarannosta.

Kuvio 15

Korkokatteen kehitys

(milj. euroa)

Vuonna 2023 rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista kertyi korkotuottoa 3 467 miljoonaa euroa eli 1 933 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna (ks. kuvio 16). Pääasiallisina syinä olivat APP-ohjelmassa (CBPP3-, ABSPP- ja PSPP-ohjelmissa) ja PEPP-ohjelmassa ostetuista arvopapereista saatujen korkotuottojen suureneminen. APP-ohjelmassa ostetuista arvopapereista kertyi vuonna 2023 korkotuottoja 2 818 miljoonaa euroa eli 1 247 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. PEPP-salkusta puolestaan saatiin korkotuottoja 600 miljoonaa euroa vuonna 2023 (edellisvuonna salkku oli 103 miljoonaa euroa tappiollinen). Kehitys johtui pääasiallisesti vuonna 2022 alkaneista euroalueen korkojen noususta ja joukkolainatuottojen huomattavasta kasvusta (ks. kuvio 17), joiden ansiosta APP- ja PEPP-ohjelmassa erääntyvien pääomien uudelleensijoituksista saadut tuotot suurenivat pitempiaikaiseen keskiarvoon verrattuna. Koronnousu ja joukkolainatuottojen kasvu vaikutti myös positiivisesti (lähinnä ABSPP-ohjelmassa ostettujen) vaihtuvakorkoisten arvopapereiden kuponkikorkoihin. Lisäksi korkotuottoa suurensi etenkin aiemmin hankittujen julkisen sektorin velkapaperien jaksotettujen preemioiden pieneneminen. SMP-ohjelmasta kertyi korkotuottoa 49 miljoonaa euroa eli 16 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän, sillä salkku pieneni arvopaperien erääntymisen myötä.

Kuvio 16

Korkotuotot/-kulut rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista

(milj. euroa)

Kuvio 17

Valtion seitsemän vuoden joukkolainojen tuotot euroalueella

(vuotuisina prosentteina, kuukauden lopun tietoja)

Valuuttavarannosta kertynyt korkotuotto kasvoi 1 583 miljoonaa euroa yhteensä 2 382 miljoonaan euroon pääasiassa Yhdysvaltain dollarin määräisistä arvopapereista kertyneiden korkotuottojen nousun ansiosta. Vuonna 2023 Yhdysvaltain dollarin määräisen salkun keskimääräiset korkotuotot olivat edellisvuotta suuremmat lähinnä aiemmin ostettujen heikompituottoisten joukkolainojen myyntien ja erääntymisten vuoksi sekä siksi, että Yhdysvaltain dollarin määräiset joukkolainojen tuotot alkoivat nousta vuoden 2021 lopussa, minkä jälkeen ostetut arvopaperit ovat korkeampituottoisia (ks. kuvio 18).

Kuvio 18

Valtion kahden vuoden joukkolainojen tuotot Yhdysvalloissa, Japanissa ja Kiinassa

(vuotuisina prosentteina, kuukauden lopun tietoja)

Euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmässä kertyi vuonna 2023 korkotuottoa 4 817 miljoonaa euroa (eli 4 081 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän) ja valuuttavarantojen siirtoihin liittyvistä kansallisten keskuspankkien saamisista kertyi korkokuluja 1 335 miljoonaa euroa (eli 1 133 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän). Muutokset johtuivat näistä eristä kertyneen koron laskennassa käytettävän perusrahoitusoperaatioiden koron noususta. Perusrahoitusoperaatioiden korko nousi 4,5 prosenttiin vuoden 2023 lopussa, ja keskimääräinen vuosikorko nousi 3,8 prosenttiin vuonna 2023 (0,6 % vuonna 2022).

TARGET-maksuihin liittyvistä kansallisten keskuspankkien saamisista/veloista kertyi vuonna 2023 korkokuluja 14 236 miljoonaa euroa eli 12 161 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Kasvu johtui pääasiassa siitä, että EKP:n eurojärjestelmän sisäisille TARGET-saamisille maksettava perusrahoitusoperaatioiden korko oli vuonna 2023 keskimäärin korkeampi kuin edellisvuonna.

Tähän erään merkittiin vuonna 2023 muita korkokuluja 2 288 miljoonaa euroa, kun edellisvuonna erään merkittiin 108 miljoonaa euroa muita korkotuottoja. Muutos johtui pääasiassa koroista, joita maksettiin maksujen välittäjän roolissaan toimivan EKP:n vastaanottamille talletuksille sekä euroalueella olevien liitännäisjärjestelmien saamisille. EKP oli alkanut maksaa näistä eristä korkoa vuoden 2022 jälkipuoliskolla, kun niihin sovellettavat korot muuttuivat positiivisiksi. Vuonna 2023 tähän erään sisältyvien talletusten korot ja keskimääräinen saldo nousivat edelleen, mikä kasvatti korkokuluja. Euroalueelle tehtyjen sijoitusten tuottojen suurenemisen myötä omien varojen sijoitussalkun korkotuotot kuitenkin kasvoivat, mikä vaimensi osittain näiden korkokulujen kasvua (ks. kuvio 17).

Rahoitustoiminnan realisoituneet tappiot pienenivät 4 miljoonaa euroa ja olivat yhteensä 106 miljoonaa euroa vuonna 2023 (ks. kuvio 19). Tappioita kertyi pääasiassa ennen eräpäivää lunastettujen ABSPP-arvopaperien avoimista preemioista ja realisoituneista myyntitappioista, joita aiheutui vuoden 2023 jälkipuoliskolla Yhdysvaltain dollarin määräisten arvopaperien myynnistä (ks. kuvio 20), kun niiden markkina-arvo laski dollarimääräisten joukkolainojen tuottojen kasvaessa (ks. kuvio 18).

Kuvio 19

Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot/tappiot

(milj. euroa)

Kuvio 20

Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot/tappiot 2022–2023 neljännesvuosittain

(milj. euroa)

Uudelleenarvostuksesta johtuvat realisoitumattomat tappiot merkitään tilikauden lopussa EKP:n tuloslaskelmaan kuluksi arvonalennuksina. Vuonna 2023 arvonalennuksia oli 38 miljoonaa euroa, ja ne olivat peräisin lähinnä useiden Yhdysvaltain dollarin määräiseen sijoitussalkkuun ja omien varojen sijoitussalkkuun sisältyvien arvopapereiden hintamuutoksista johtuvista realisoitumattomista tappioista. Vuonna 2022 tappiot olivat huomattavasti suuremmat eli 1 840 miljoonaa euroa (ks. kuvio 21), sillä omien varojen sijoitussalkussa ja Yhdysvaltain dollarin määräisessä sijoitussalkussa olevien useimpien arvopaperien tuotot olivat kasvaneet merkittävästi, mikä johti niiden markkina-arvon laajaan laskuun kyseisen tilikauden lopussa.

Kuvio 21

Rahoitusvarojen ja valuuttapositioiden arvonalennukset

(milj. euroa)

EKP:n yhteenlasketut toimintakulut (poistot ja ulkoistettu setelinvalmistus mukaan luettuina) kasvoivat 48 miljoonaa euroa ja olivat yhteensä 1 272 miljoonaa euroa (ks. kuvio 22). Varsinkin henkilöstökulut kasvoivat vuodesta 2022, sillä keskimääräinen henkilöstöluku kasvoi vuonna 2023 lähinnä pankkivalvonnassa, ja palkkoihin tehtiin tarkistuksia. Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät kustannukset puolestaan supistuivat, lähinnä siksi, että kauden työsuoritukseen perustuvat menot olivat vuotuisen vakuutusmatemaattisen laskelman perusteella aiempaa pienemmät. Tämä tasoitti osittain toimintakulujen kasvua. Hallinnollisia kuluja suurensivat lähinnä konsulttituen kustannusten kasvu ja EKP:n toiminnan palautuminen pandemian jälkeen täysin normaalitasolle varsinkin pankkivalvonnassa. Myös inflaatio vaikutti osaltaan hallinnollisten kulujen kasvuun.

Pankkivalvontatehtävistä aiheutuvat kulut katetaan kokonaisuudessaan valvottavilta yhteisöiltä perittävillä vuosittaisilla valvontamaksuilla. EKP:n toteutuneisiin pankkivalvontakuluihin perustuvista valvontamaksuista kertyi tuottoja 654 miljoonaa euroa vuonna 2023.^[17]

Kuvio 22

Toimintakulut ja valvontamaksujen tuotot

(milj. euroa)

1.4 Riskienhallinta

Riskienhallinta on välttämätön osa EKP:n toimintaa. EKP:llä onkin tehokkaat menetelmät, järjestelmät ja jatkuvat prosessit riskien määrittämistä ja arviointia, riskistrategian ja ‑linjausten tarkastelua sekä riskien vähentämistä, seurantaa ja raportointia varten.

Kaavio 2

Riskienhallintaprosessin kulku

Seuraavissa kohdissa tarkastellaan riskejä ja niiden lähteitä sekä riskienvalvontajärjestelyjä.

1.4.1 Taloudelliset riskit

EKP:n johtokunta laatii periaatteet ja menettelyt, joilla varmistetaan, että EKP on suojattu riittävän hyvin niiltä taloudellisilta riskeiltä, joille se altistuu. Eurojärjestelmän suojaamisessa riskeiltä päätöksentekoelimiä avustaa eurojärjestelmän keskuspankkien asiantuntijoista koostuva riskienhallintakomitea, joka osallistuu eurojärjestelmän taseeseen liittyvien taloudellisten riskien seurantaan, arviointiin ja raportointiin sekä määrittelee käytettävät menetelmät ja järjestelmät ja huolehtii niiden arvioinnista.

EKP:n perustehtävien hoitoon liittyvistä operaatioista syntyy taloudellisia riskejä. Riskejä valvotaan ja vähennetään erityyppisissä operaatioissa eri tavoin sen mukaan, millaisia rahapoliittisia tavoitteita tai sijoitustavoitteita salkuille on asetettu ja millaisia riskejä kohde-etuutena oleviin omaisuuseriin liittyy.

EKP:n asiantuntijat ovat kehittäneet riskien seurantaa ja arviointia varten omia menetelmiä, jotka perustuvat markkina- ja luottoriskien yhteissimulointiin. Riskien mittaamisessa käytettävien mallien taustalla olevat käsitteet, tekniikat ja oletukset perustuvat toimialalla vallitsevaan käytäntöön ja saatavilla oleviin markkinatietoihin. Riskimittarina käytetään tavallisesti ES-lukua (expected shortfall)^[18], joka estimoidaan 99 prosentin luottamustasolla ja yhden vuoden aikajänteellä. Riskit lasketaan kahdella tavalla: 1) ”kirjanpidollisesti”, jolloin EKP:n arvonmuutostilien saldot katsotaan sovellettavien tilinpäätössääntöjen mukaisesti puskuriksi riskiestimaattien laskennassa, ja 2) ”taloudellisesti”, jolloin arvonmuutostilejä ei oteta huomioon riskien laskennassa. Jotta EKP:llä olisi jatkuvasti mahdollisimman kattava käsitys riskeistä, se käyttää lisäksi muitakin riskimittareita, joita lasketaan eri luottamustasoilla. Se myös toteuttaa eri skenaarioiden pohjalta herkkyysanalyyseja ja stressitestejä ja arvioi pitkän aikavälin riski- ja tuottoennusteita.^[19]

EKP:n taloudellinen kokonaisriski pieneni tilikauden aikana. EKP:n taseen yhteenlaskettu ES-luku 99 prosentin luottamustasolla ja yhden vuoden ajanjaksolla oli 16,7 miljardia euroa vuoden 2023 lopussa. Kirjanpidollisesti (arvonmuutostilit huomioiden) laskettu taloudellinen riski oli siis 1,6 miljardia euroa pienempi kuin vuotta aiemmin (ks. kuvio 23). Riskin pienentymisen taustalla on APP-ohjelmassa ostettujen arvopapereiden määrän supistaminen, joka aloitettiin muuttamalla omaisuuserien erääntyneen pääoman uudelleensijoitukset vain osittaisiksi maalis-kesäkuussa 2023 ja lopettamalla ne kokonaan heinäkuun 2023 alussa.

Kuvio 23

Taloudellinen kokonaisriski (kirjanpidollisen laskentatavan mukainen ES-luku 99 prosentin luottamustasolla)

(mrd. euroa)

EKP:lle aiheutuu luottoriskejä rahapolitiikkaan liittyvistä sijoituksista, omien varojen euromääräisestä sijoitussalkusta ja valuuttavarannosta. Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit arvostetaan jaksotetun hankintamenon perusteella ja vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella, joten jos niitä ei myydä, niihin ei liity luottoluokituksen muutoksesta aiheutuvien hinnanmuutosten riskiä. Ne altistuvat kuitenkin velallisen maksukyvyttömyyden riskille. Euromääräisiin omiin varoihin ja valuuttavarantoihin liittyy markkinahintaan arvostamisen vuoksi lähtökohtaisesti luottoluokituksen heikkenemisen riski ja velallisen maksukyvyttömyysriski. Luottoriski pysyi kutakuinkin vakaana vuoteen 2022 verrattuna.

Luottoriskejä vähennetään pääasiassa ostokelpoisuuskriteerien, due diligence ‑arviointien ja salkkukohtaisten limiittien avulla.

EKP:n valuutta- ja kultamääräisistä varoista aiheutuu valuuttakurssi- ja hyödykeriskejä. Valuuttakurssiriski pysyi suurin piirtein vuoden 2022 tasolla.

EKP ei käytä suojausta valuutta- ja hyödykeriskejä vastaan, sillä kulta- ja valuuttamääräisillä varoilla on valuuttapoliittista merkitystä. Riskejä pienennetään sitä vastoin arvonmuutostilien avulla ja hajauttamalla sijoituksia eri valuuttoihin ja kultaan.

EKP:n valuuttavaranto ja euromääräiset omat varat sijoitetaan pääsiassa kiinteätuottoisiin arvopapereihin, ja niihin liittyy markkinahintaan arvostamisesta johtuva korkoriski. EKP:n valuuttavaranto sijoitetaan lähinnä verrattain lyhytaikaisiin omaisuuseriin (ks. kuvio 7 osassa 1.3.1 ”Tase”) ja omat varat taas yleensä pidempiaikaisiin omaisuuseriin (ks. kuvio 9 osassa 1.3.1 ”Tase”). Kirjanpidollisen laskentatavan perusteella markkinahintaan arvostamisesta johtuva korkoriski pieneni näissä salkuissa vuodesta 2022 markkinatilanteen kehityksen myötä.

Sijoitusjakaumaperiaatteiden ja arvonmuutostilien käyttö pienentää markkinahintaan arvostamisesta johtuvaa korkoriskiä.

Lisäksi EKP altistuu saamisten ja velkojen korkoepäsuhdasta johtuvalle korkoriskille, mikä vaikuttaa sen korkokatteeseen. Korkoriski ei liity suoraan mihinkään yksittäiseen sijoitussalkkuun vaan pikemminkin EKP:n taseen rakenteeseen kokonaisuutena ja erityisesti varojen ja velkojen välisiin maturiteetti- ja korkoeroihin. Korkoriski sisältyy yhden vuoden aikajänteellä tehtävään taloudellisen kokonaisriskin säännölliseen arviointiin, ja lisäksi sitä seurataan laatimalla EKP:n toiminnasta keskipitkän ja pitkän aikavälin kannattavuusarvioita.

Korkoepäsuhdasta aiheutuvaa riskiä hallitaan sijoitusjakaumaperiaatteiden avulla, ja sitä hillitsee myös se, että EKP:llä on taseessaan korottomia velkoja.

Tästä huolimatta kyseinen riski toteutui vuonna 2023. Sen vuoksi EKP:n tuloksen arvioidaan olevan lähivuosina tappiollinen ja palautuvan sitten jälleen kestävästi voitolliseksi. Arvioidut tappiot johtuvat pääasiassa EKP:n korkokatteen supistumisesta. Suuri osa keskipitkään ja pitkään korkojaksoon sidotuista kiinteäkorkoisista arvopapereista ostettiin korkojen ollessa hyvin matalat tai jopa nollassa ja rahoitettiin pääasiassa lyhytaikaisilla veloilla, joiden korkona on perusrahoitusoperaatioiden korko. Kun korot alkoivat nousta vuoden 2022 puolivälissä, velkojen kustannukset kasvoivat suuremmiksi kuin arvopapereista saadut korkotuotot. Tämän seurauksena edellisvuoden positiivinen korkokate muuttui negatiiviseksi.

Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit otetaan asteittain osaksi EKP:n riskienhallintajärjestelmää. Vuonna 2022 eurojärjestelmä teki taseelleen ensimmäisen ilmastoriskistressitestin^[20], jonka ansiosta voitiin laatia alustava arvio ilmastoriskin vaikutuksesta EKP:n taseeseen. Tulevina vuosina ilmastoriskistressitestejä tehdään säännöllisin väliajoin, ja seuraavaa testiä on suunniteltu vuodelle 2024.

1.4.2 Operatiiviset riskit

Operatiivisten riskien^[21] hallintaperiaatteista ja ‑järjestelyistä ja niiden hyväksymisestä vastaa EKP:n johtokunta. Se myös valvoo operatiivisten riskien hallintaa, ja tässä tehtävässä sitä avustaa operatiivisten riskien komitea. Operatiivisten riskien hallinta nivoutuu kiinteästi EKP:n hallintorakenteisiin^[22] ja johtamisprosesseihin.

Operatiivisten riskien hallinnan tärkeimpänä tavoitteena on auttaa varmistamaan, että EKP pystyy suorittamaan tehtävänsä ja saavuttamaan tavoitteensa, sekä suojata EKP:n mainetta ja omaisuutta menetyksiltä, väärinkäytöltä ja vahingoilta. Operatiivisten riskien hallintajärjestelyissä kukin toimiala on itse vastuussa operatiivisten riskiensä ja riskitapahtumiensa tunnistamisesta, arvioinnista, raportoinnista ja valvonnasta sekä niihin reagoimisesta. EKP:n riskitoleranssiperiaatteissa määritellään riskien käsittelystrategiat ja hyväksyntämenettelyt. Periaatteissa sovelletut 5x5-kokoiset riskimatriisit perustuvat haitta- ja todennäköisyysasteikkoihin (joissa käytetään määrällisiä ja laadullisia kriteereitä).

EKP:n toimintaympäristöön kohdistuu yhä monimutkaisempia ja toisiinsa nivoutuneita uhkia. Siksi sen päivittäiseen toimintaan liittyy runsaasti erilaisia operatiivisia riskejä. Niistä EKP:n kannalta merkittävimpiä ovat ihmisten toiminnasta, järjestelmistä, prosesseista ja ulkopuolisista tapahtumista aiheutuvat riskit, jotka eivät ole suoraan taloudellisia. EKP on luonut operatiivisten riskiensä jatkuvaa ja tehokasta hallintaa varten menettelyt, joilla riskitiedot sisällytetään myös päätöksentekoprosesseihin. Lisäksi EKP parantaa jatkuvasti häiriönsietokykyään. Riskejä tarkastellaan laajasti ja kattavasti, myös kestävyysnäkökohdat huomioiden. EKP:llä on myös toimintarakenteita ja varautumissuunnitelmia, jotta kriittisten toimintojen jatkuvuus voidaan varmistaa kaikissa häiriö- tai kriisitilanteissa.

1.4.3 Toimintatapariski

EKP:n riskienhallinnan keskeiseksi osaksi on perustettu oma compliance- ja hallintotapayksikkö, joka vahvistaa EKP:n hallintojärjestelyjä ja valvoo toimintatapariskiä.^[23] Sen tehtävänä on avustaa johtokuntaa EKP:n maineen ja luotettavuuden ylläpitämisessä, edistää eettisten toimintatapojen noudattamista ja parantaa EKP:n vastuullisuutta ja avoimuutta entisestään. EKP:n riippumaton eettinen komitea neuvoo EKP:n ylintä johtoa luotettavuutta ja toimintatapoja koskevissa kysymyksissä ja auttaa EKP:n neuvostoa hallitsemaan riskejä asianmukaisesti ja johdonmukaisesti korkeimmalla tasolla. Eurojärjestelmän keskuspankkien ja yhteisen valvontamekanismin (YVM) valvontaviranomaisten yhteinen eettisten ja compliance-asioiden komitea edistää menettelytapaohjeiden yhtenäistä noudattamista.

Vuonna 2023 komitea perusti toimintatapariskiä tarkastelevan työryhmän, joka vertailee EKP:ssä, kansallisissa keskuspankeissa ja kansallisissa valvontaviranomaisissa käytössä olevia menettelytapasääntöjä sekä seuranta- ja raportointiprosesseja. Työryhmän tavoitteena on määritellä yhteiset vähimmäisvaatimukset ja luoda toimintatapariskin hallintaa koskevat yksinkertaiset järjestelyt, joita voidaan vuosien mittaan laajentaa ja vahvistaa.

2 EKP:n tilinpäätös

2.1 Tase 31.12.2023

2.2 Tuloslaskelma 31.12.2023 päättyvältä tilikaudelta

Frankfurt am Main, 13.2.2024
Euroopan keskuspankki

Christine Lagarde
Pääjohtaja

2.3 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tilinpäätöksen muoto ja esitystapa

EKP:n tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu seuraavassa selostettavia periaatteita.^[24] Näin tilinpäätös antaa EKP:n neuvoston mielestä riittävät tiedot ja kuvastaa keskuspankin toiminnan luonnetta.

Kirjanpitoperiaatteet

Tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu seuraavia kirjanpitoperiaatteita: todellisen taloudellisen tilanteen kuvaaminen avoimesti, varovaisuus, tilinpäätöksen jälkeisten tapahtumien huomioon ottaminen, olennaisuus, suoriteperiaate, toiminnan jatkuvuus, johdonmukaisuus ja vertailtavuus.

Varojen ja velkojen kirjaaminen

Varat ja velat kirjataan taseeseen vain, jos niihin liittyvän vastaisen taloudellisen hyödyn voidaan odottaa todennäköisesti tulevan EKP:lle tai poistuvan EKP:ltä, jos niihin liittyvät riskit ja edut ovat kaikilta olennaisilta osin siirtyneet EKP:lle ja jos omaisuuserän hinta tai arvo EKP:lle tai velvoitteen suuruus voidaan arvioida luotettavasti.

Kirjaamisperuste

Liiketapahtumat kirjataan taseeseen hankintahintaan. Jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit (paitsi rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit), kulta ja kaikki muut valuuttamääräiset tase-erät ja taseen ulkopuoliset erät arvostetaan markkinahintaan.

Rahoitusvaroihin ja ‑velkoihin liittyvät tapahtumat kirjataan taseeseen tapahtuman arvopäivänä.

Valuuttamääräisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvät liiketoimet (arvopaperien avistakauppaa lukuun ottamatta) kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset kirjaukset peruutetaan ja liiketoimet kirjataan tasetileille. Valuutan ostot ja myynnit vaikuttavat nettovaluuttapositioon kaupantekopäivänä, ja nettomyynneistä realisoitunut tulos lasketaan kaupantekopäivänä. Valuuttamääräisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvä korkosaaminen ja ‑velka, preemio ja diskontto lasketaan ja kirjataan päivittäin, ja kaikki edellä mainitut jaksotukset vaikuttavat valuuttapositioon päivittäin.

Kulta ja valuuttamääräiset erät

Valuuttamääräiset varat ja velat muunnetaan tilinpäätöksessä euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Tuotot ja kulut muunnetaan euroiksi kirjauspäivän kurssiin. Valuuttamääräiset erät, myös taseen ulkopuoliset, arvostetaan uudelleen valuuttakohtaisesti.

Valuuttamääräisten varojen ja velkojen uudelleenarvostus markkinahintaan käsitellään erillään valuuttojen markkinakurssiarvostuksesta.

Kulta arvostetaan tiinpäätöspäivän markkinahintaan. Hinta- ja kurssimuutoksista johtuvat kullan arvostuserot käsitellään yhtenä eränä. Kulta arvostetaan kultaunssin euromääräiseen hintaan, joka johdettiin 31.12.2023 päättyneen tilikauden lopussa tehdyssä arvostuksessa euron dollarikurssista 29.12.2023.

Erityinen nosto-oikeus määritellään valuuttakorin perusteella. Erityisen nosto-oikeuden arvo on viiden tärkeimmän valuutan (Yhdysvaltain dollarin, euron, Kiinan renminbin, Japanin jenin ja Englannin punnan) muodostaman valuuttakorin painotettu summa. EKP:n erityisten nosto-oikeuksien arvostuksessa käytettiin niiden eurokurssia 29.12.2023.

Arvopaperit

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit kirjataan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella.

Muut arvopaperit
Jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit (paitsi rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit) ja vastaavat saamiset arvostetaan arvopaperikohtaisesti joko tilinpäätöspäivänä vallitsevan markkinoiden keskihinnan tai tilinpäätöspäivän tuottokäyrän perusteella. Arvopapereihin sisältyviä optioita ei arvosteta erikseen. Tilikauden lopussa 31.12.2023 tehdyssä arvostuksessa käytettiin markkinoiden keskihintaa 29.12.2023.

Jälkimarkkinakelpoiset sijoitusrahastot arvostetaan nettoperusteisesti (rahastokohtaisesti) niiden nettoarvon perusteella. Realisoitumattomia voittoja tai tappioita ei nettouteta keskenään eri sijoitusrahastoissa.

Epälikvidit kantaosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet, jotka edustavat pysyviä investointeja, arvostetaan hankintamenoon vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella.

Tuloslaskelmaan kirjaamisen periaatteet

Tuotot ja kulut kirjataan suoriteperiaatteella.^[25] Valuuttojen, kullan ja arvopaperien myynnistä realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Ne lasketaan tase-erittäin keskihinnan menetelmällä.

Realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuotoiksi, vaan ne siirretään suoraan taseen arvonmuutostilille.

Realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, jos ne tilikauden lopussa ylittävät aiemmat vastaavalle arvonmuutostilille kertyneet arvostusvoitot. Tiettyyn arvopaperiin, valuuttaan tai kultaan liittyviä realisoitumattomia tappioita ei nettouteta toisiin arvopapereihin, valuuttoihin tai kultaan liittyviä realisoitumattomia voittoja vastaan. Kun erästä kirjataan tuloslaskelmaan realisoitumattomia tappioita, erän keskihinta muutetaan samaksi kuin tilikauden lopun valuuttakurssi tai markkinahinta.

Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan, eikä niitä peruta seuraavina vuosina, paitsi jos arvon alentuminen vähenee ja se voidaan yhdistää johonkin arvon alentumisen kirjaamisen jälkeiseen selkeään tapahtumaan.

Arvopapereihin liittyvät preemiot ja diskontot jaksotetaan arvopaperien sopimusehtojen mukaiselle jäljellä olevalle juoksuajalle.

Käänteisoperaatiot

Käänteisoperaatiot ovat operaatioita, joissa EKP ostaa tai myy arvopapereita takaisinostosopimuksen perusteella, tai toteuttaa luotto-operaatioita vakuutta vastaan.

Takaisinostosopimuksella arvopaperit myydään käteistä vastaan ja samanaikaisesti sovitaan niiden takaisinostosta tiettyyn hintaan ennalta määrättynä päivänä. Takaisinostosopimukset kirjataan taseen vastattavaa-puolelle vakuudellisina luottoina, ja niillä myydyt arvopaperit pysyvät EKP:n taseessa.

Takaisinmyyntisopimuksella arvopaperit ostetaan käteistä vastaan ja samanaikaisesti sovitaan niiden takaisinmyynnistä tiettyyn hintaan ennalta määrättynä päivänä. Takaisinmyyntisopimukset kirjataan taseen vastaavaa-puolelle vakuudellisina talletuksina, mutta niitä ei sisällytetä EKP:n arvopaperiomistuksiin.

Ulkopuolisen varainhoitajan tarjoamiin palveluihin liittyvät käänteisoperaatiot (myös arvopaperilainaukset) kirjataan taseeseen vaikuttavina vain silloin, kun kyseessä ovat tapahtumat, joissa EKP:lle annetaan vakuus käteisenä rahana eikä käteistä sijoiteta edelleen.

Taseen ulkopuoliset erät

Valuuttainstrumentit eli valuuttatermiinit, valuutanvaihtosopimusten termiinipäät ja muut instrumentit, joihin liittyy valuutanvaihto tulevaisuudessa, luetaan nettovaluuttapositioon valuuttakurssivoittoja ja ‑tappioita laskettaessa.

Korkoinstrumentit arvostetaan tase-erittäin. Avoimien korkofutuurisopimusten päivittäiset arvonmuutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Arvopaperien termiinikauppojen arvostus EKP:ssä perustuu yleisesti hyväksyttyihin arvostusmenetelmiin, joissa käytetään saatavissa olevia markkinahintoja ja ‑­korkoja sekä diskonttaustekijöitä maksun suorituspäivästä arvostuspäivään.

Käyttöomaisuus

Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus (paitsi maa-alueet ja taideteokset) arvostetaan hankintamenoon vähennettynä poistoilla. Maa-alueet ja taideteokset arvostetaan hankintamenoon. EKP:n päärakennus arvostetaan hankintamenoon vähennettynä poistoilla ja mahdollisella arvon alentumisella. EKP:n päärakennukseen liittyvät kustannukset kirjataan taseeseen kunkin käyttöomaisuuserän alle, ja omaisuuserät poistetaan niiden arvioidun käyttöajan mukaan. Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä. Tasapoistoja tehdään käyttöomaisuuden taloudellisena vaikutusaikana siten, että poistojen kirjaus alkaa omaisuuden käyttöönottoa seuraavan vuosineljänneksen alusta. Taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

EKP:n vuokrattuihin toimitiloihin liittyvien aktivoitujen perusparannuskustannusten poistoaikaa on muutettu niin, että siinä otetaan huomioon tämän käyttöomaisuuden odotettuun taloudelliseen vaikutusaikaan vaikuttavat tapahtumat.

EKP suorittaa päärakennuksestaan sekä toimistorakennuksiin liittyvistä käyttöoikeusomaisuuseristä vuosittain arvonalentumistestin (ks. kohta ”Vuokrasopimukset”). Jos jokin tapahtuma arvonalentumistestissä viittaa omaisuuserän arvon mahdolliseen alentumiseen, rakennuksesta kerrytettävissä olevasta rahamäärästä laaditaan arvio. Jos kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin kirjanpitoarvo (netto), tuloslaskelmaan kirjataan arvonalentumistappio.

Käyttöomaisuus, jonka hankintahinta on alle 10 000 euroa, kirjataan kuluksi hankintavuonna.

Aktivointikriteerien mukainen rakenteilla tai valmisteilla oleva käyttöomaisuus kirjataan erään ”Rakenteilla oleva omaisuus”, ja siihen liittyvät kustannukset siirretään muihin käyttöomaisuuseriin sitten, kun omaisuus on käytettävissä.

Vuokrasopimukset

EKP toimii sekä vuokralle ottajana että edelleenvuokraajana.

EKP vuokralle ottajana
Kun EKP on vuokralle ottajana vuokrasopimuksissa, joihin sisältyy aineellinen hyödyke, käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopimusvelka kirjataan taseeseen vuokrasopimuksen alkamisajankohtana eli kun omaisuuserä on käytettävissä. Käyttöoikeusomaisuuserä sisällytetään erään ”Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus” ja vuokrasopimusvelka vastattavaa-puolen erään ”Sekalaiset erät”. Jos aktivointikriteerit täyttyvät mutta vuokrasopimukseen liittyvä omaisuuserä on vielä rakennus- tai muutosvaiheessa, ennen vuokrasopimuksen alkamispäivää aiheutuneet kustannukset kirjataan erään ”Rakenteilla oleva omaisuus”.

Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintahintaan poistot vähennettyinä. Toimistorakennuksiin liittyvät käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella (vuosittaista arvonalentumistestausta käsitellään kohdassa ”Käyttöomaisuus”). Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä. Tasapoistoja tehdään vuokra-ajan alusta aina käyttöoikeusomistuserän taloudellisen vaikutusajan päättymiseen tai vuokra-ajan päättymiseen sen mukaan, kumpi niistä on aikaisempi.

Vuokrasopimusvelka arvostetaan ensin EKP:n lisäluoton korolla diskontattuun vastaisten vuokranmaksujen (vain vuokrasopimuskomponentit) nykyarvoon. Myöhemmin vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Siihen liittyvät korkokulut kirjataan tuloslaskelman erään ”Muut korkokulut”. Vuokrasopimusvelka arvostetaan uudelleen, jos vastaiset vuokranmaksut muuttuvat indeksin muutoksen tai sopimusmuutoksen seurauksena. Vastaava oikaisu tehdään myös käyttöoikeusomaisuuserään.

Enintään vuoden pituiset vuokrasopimukset ja alle 10 000 euron arvoisten omaisuuserien vuokrasopimukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kynnysarvo on sama kuin käyttöomaisuuden kirjaamisessa.

EKP edelleenvuokraajana
Kun EKP on vuokrasopimuksessa edelleenvuokraajana, se myöntää kolmannelle osapuolelle käyttöoikeuden kohdeomaisuuserään (tai sen osaan), mutta alkuperäisen vuokralle antajan ja EKP:n välinen vuokrasopimus (päävuokrasopimus) jää voimaan. Edelleenvuokraussopimus luokitellaan rahoitusleasingsopimukseksi tai operatiiviseksi vuokrasopimukseksi^[26] päävuokrasopimuksesta syntyvän käyttöoikeusomaisuuserän perusteella eikä kohdeomaisuuserän perusteella.

Edelleenvuokraussopimukset, joissa EKP on edelleenvuokraajana, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. EKP poistaa erästä ”Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus” edelleenvuokralaiselle siirrettävän päävuokrasopimukseen liittyvän käyttöoikeusomaisuuserän (tai sen osan) ja kirjaa edelleenvuokrasopimuksen saamiseksi vastaavaa-puolen erään ”Sekalaiset erät”. Edelleenvuokraussopimus ei vaikuta päävuokrasopimukseen liittyvään vuokrasopimusvelkaan.

Edelleenvuokraussopimukseen liittyvä saaminen arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana ensin EKP:n hyväksi tulevien vastaisten vuokrien nykyarvoon diskontattuna päävuokrasopimukseen käytetyllä diskonttauskorolla. Myöhemmin edelleenvuokraussopimusta koskeva saaminen arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Siihen liittyvät korkotuotot kirjataan tuloslaskelman erään ”Muut korkotuotot”.

EKP:n maksamat työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, muut pitkäaikaisetuudet ja työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet

EKP:llä on työntekijöilleen, johtokuntansa jäsenille ja EKP:n palveluksessa oleville valvontaelimen jäsenille omat etuusperusteiset järjestelyt.

Työntekijöiden eläkejärjestelmän varat on sijoitettu pitkän koron etuusrahastoon. Eläkejärjestelmän etuusperusteinen osa muodostuu EKP:n ja työntekijöiden maksamista pakollisista eläkemaksuista. Järjestelmässä on lisäksi maksuperusteinen osa, jossa työntekijät voivat kerätä lisäeläkettä maksamalla vapaaehtoisia eläkemaksuja.^[27] Lisäeläke määräytyy maksettujen vapaaehtoisten eläkemaksujen ja niiden sijoittamisesta kertyneiden tuottojen perusteella.

EKP:n johtokunnan jäsenten ja EKP:n palveluksessa olevien valvontaelimen jäsenten työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ja muita pitkäaikaisetuuksia koskevat järjestelyt ovat rahastoimattomia. Työntekijöitä koskevista järjestelyistä rahastoimattomia ovat järjestelyt, jotka koskevat työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia (muita kuin eläkkeitä) ja muita pitkäaikaisetuuksia.

Etuusperusteinen nettovelka
Etuusperusteisista järjestelyistä sekä muista pitkäaikaisetuuksista ja työsuhteen päättämiseen liittyvistä etuuksista^[28] kirjataan taseen vastattavaa-puolen erään ”Muut velat” etuusperusteisen velvoitteen nykyarvo tasepäivänä vähennettynä järjestelyssä kyseisen velvoitteen kattamista varten olevien varojen käyvällä arvolla.

Riippumattomat aktuaarit laskevat etuusperusteisen velvoitteen vuosittain käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Etuusperusteisen velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat. Diskonttauskoron määrityksessä käytetään luottokelpoisten yritysten liikkeeseen laskemien, maturiteetiltaan kyseistä velvoitetta mahdollisimman hyvin vastaavien euromääräisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tilinpäätöspäivänä.

Vakuutusmatemaattisia voittoja ja tappioita voi aiheutua kokemusperusteisista tarkistuksista (jos toteutunut kehitys poikkeaa aiemmista vakuutusmatemaattisista oletuksista) tai muutoksista vakuutusmatemaattisissa oletuksissa.

Etuusperusteiset nettomenot
eritellään tuloslaskelmaan kirjattaviin komponentteihin sekä työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien uudelleen määrittämisestä johtuviin eriin, jotka kirjataan taseen erään ”Arvonmuutostilit”.

Tuloslaskelmaan kuluksi kirjattava nettomäärä sisältää seuraavat erät:

1. kauden työsuoritukseen perustuvat menot tarkasteltavan vuoden kertyvistä etuuksista
2. aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot järjestelyn muuttamisesta johtuvista etuuksista
3. etuusperusteisen nettovelan diskonttauskoron mukainen nettokorko
4. muiden pitkäaikaisetuuksien ja mahdollisten työsuhteen päättämiseen liittyvien pitkäaikaisten etuuksien^[29] uudelleen määrittämisestä johtuvat erät kokonaisuudessaan.

Erään ”Arvonmuutostilit” kirjattava nettomäärä sisältää seuraavat erät:

1. etuusperusteiseen velvoitteeseen liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
2. etuusperusteisen järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto lukuun ottamatta etuusperusteisen nettovelan nettokorkoon sisältyviä määriä
3. omaisuuserän enimmäismäärän vaikutuksen muutokset lukuun ottamatta etuusperusteisen nettovelan nettokorkoon sisältyviä määriä.

Tilinpäätökseen kirjattava vastuu määritetään riippumattomien aktuaarien vuosittain suorittaman arvion perusteella.

EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset/velat

EKPJ:n sisäisiä saamisia ja velkoja aiheutuu pääasiassa EU-maasta toiseen suoritettavista euromääräisistä maksuista, joiden katteensiirto suoritetaan keskuspankkirahassa. Maksujen alullepanijat ovat useimmiten yksityisen sektorin toimijoita (luottolaitoksia, yrityksiä ja yksityishenkilöitä), ja katteensiirto suoritetaan TARGET-järjestelmässä eli Euroopan laajuisessa automatisoidussa reaaliaikaisessa bruttomaksujärjestelmässä. Maksuista syntyy kahdenvälisiä saamisia ja velkoja EU:n keskuspankkien toisilleen pitämillä TARGET-tileillä. Myös EKP:n ja kansallisten keskuspankkien suorittamat maksut vaikuttavat näihin tileihin. Kaikki katteensiirrot lasketaan automaattisesti yhteen ja korjataan siten, että ne muodostavat osan kunkin kansallisen keskuspankin yksittäisestä positiosta EKP:hen nähden. Nämä EKP:n kirjanpidossa olevat positiot muodostavat kunkin kansallisen keskuspankin nettosaamisen tai ‑velan Euroopan keskuspankkijärjestelmään (EKPJ) nähden. TARGET-tilien muutokset näkyvät EKP:n ja kansallisten keskuspankkien kirjanpidossa päivittäin.

TARGET-järjestelmään liittyvät euroalueen kansallisten keskuspankkien saamiset EKP:ltä ja velat EKP:lle sekä muut eurojärjestelmän sisäiset euromääräiset saamiset ja velat (kuten EKP:n mahdollinen ennakkovoitonjako kansallisille keskuspankeille) esitetään EKP:n taseessa yhtenä nettomääräisenä saamisena tai velkana erässä ”Muut saamiset/velat eurojärjestelmän sisällä (netto)”. Euroalueen ulkopuolisten EU-maiden kansallisten keskuspankkien TARGET-järjestelmään osallistumiseen^[30] liittyvät saamiset EKP:ltä ja velat EKP:lle esitetään erässä ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”.

Nettosaaminen, joka syntyy euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmässä, esitetään yhtenä omaisuuseränä erässä ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset” (ks. kohta ”Liikkeessä olevat setelit”).

Eurojärjestelmään liittyvien keskuspankkien valuuttavarantojen siirrosta EKP:lle syntyneet eurojärjestelmän sisäiset velat ovat euromääräisiä, ja ne esitetään erässä ”Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat”.

Liikkeessä olevat setelit

EKP ja euroalueen kansalliset keskuspankit, jotka yhdessä muodostavat eurojärjestelmän, laskevat liikkeeseen euroseteleitä.^[31] Liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvo kohdistetaan keskuspankeille kunkin kuukauden viimeisenä pankkipäivänä seteleiden jakoperusteen mukaisesti.^[32]

EKP:n osuus liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvosta on 8 %, ja se sisältyy taseen vastattavaa-puolen erään ”Liikkeessä olevat setelit”. EKP:llä on tätä osuutta vastaava määrä saamisia kansallisilta keskuspankeilta. Nämä korolliset saamiset^[33] esitetään erässä ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset” (ks. edellä kohta ”EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset/velat”). Näille saamisille kertyvät korkotuotot sisältyvät tuloslaskelman erään ”Korkotuotot euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä”.

Ennakkovoitonjako

Ellei EKP:n neuvosto toisin päätä, tilikautta seuraavan vuoden tammikuussa tehdään ennakkovoitonjako. Jaettava määrä vastaa tuottoja, joita EKP:lle on kertynyt liikkeeseen lasketuista euroseteleistä ja rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista, joita se on ostanut 1) velkapaperiohjelmassa (SMP), 2) kolmannessa katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa (CBPP3), 3) omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmassa (ABSPP), 4) julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmassa (PSPP) ja 5) pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP).^[34] EKP:n neuvosto päättää jättää tuotot jakamatta, jos se katsoo johtokunnan valmisteleman perustellun arvion nojalla, että EKP:n vuositulos on tappiollinen tai että sen tilikauden voitto on tuottoja pienempi. EKP:n neuvosto voi myös päättää, että tuotot siirretään kokonaan tai osittain taloudellisten riskien varalta tehtyyn varaukseen. Lisäksi EKP:n neuvosto voi päättää, että EKP:lle euroseteleiden liikkeeseenlaskusta ja käsittelystä aiheutuneet kulut vähennetään liikkeessä olevista euroseteleistä saaduista tuotoista, jotka jaetaan tammikuussa ennakkovoitonjakona.

Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat

Varojen ja velkojen arvot oikaistaan, mikäli käy ilmi tilinpäätöspäivän jälkeen mutta ennen päivää, jolloin johtokunta antaa luvan toimittaa tilinpäätöksen EKP:n neuvoston hyväksyttäväksi, että jokin tapahtuma vaikuttaa olennaisesti varojen ja velkojen arvoon tilinpäätöspäivänä.

Sellaiset merkittävät tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat, jotka eivät vaikuta varojen ja velkojen arvoon tilinpäätöspäivänä, esitetään taseen liitetiedoissa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutokset

EKP:n tilinpäätöksen laatimisperiaatteet eivät muuttuneet vuonna 2023.

Muut seikat

EKPJ:n perussäännön artiklan 27 mukaisesti ja EKP:n neuvoston suosituksesta EU:n neuvosto hyväksyi Baker Tilly GmbH & Co.KG Wirtschaftsprüfungsgesellschaftin (Düsseldorf, Saksa) nimittämisen EKP:n ulkopuoliseksi tilintarkastajaksi alun perin viideksi vuodeksi tilikauden 2022 loppuun saakka. Vuonna 2023 EU:n neuvosto hyväksyi EKP:n neuvoston suosituksesta kauden jatkamisen kahdella vuodella tilikauden 2024 loppuun saakka.

2.4 Taseen liitetiedot

Kohta 1 – Kulta ja kultasaamiset

Tase-erään sisältyi EKP:n hallussa oleva kulta.

EKP:n hallussa olevan kullan euromääräisen vasta-arvon nousu johtui lähinnä kullan euromääräisen markkinahinnan kohoamisesta (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Kulta ja valuuttamääräiset erät” ja liitetietojen kohta 15 ”Arvonmuutostilit”). Kun Kroatia otti euron käyttöön 1.1.2023, Kroatian keskuspankki siirsi EKP:lle yhteensä 56 256 unssia kultaa, jonka arvo oli 96 miljoonaa euroa.

Kohta 2 – Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta ja euroalueen ulkopuolelta

Kohta 2.1 – Saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF)

Erään sisältyvät EKP:n erityisiin nosto-oikeuksiin perustuvat saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF). Saamiset olivat 31.12.2023 suuruudeltaan 2 083 miljoonaa euroa (1 759 milj. euroa vuonna 2022). Saamiset perustuvat EKP:n ja IMF:n väliseen erityisten nosto-oikeuksien vapaaehtoiseen osto- ja myyntijärjestelyyn, jonka mukaan IMF:llä on valtuudet järjestää EKP:n puolesta erityisten nosto-oikeuksien ja euron välisiä kauppoja nosto-oikeuksien määrälle asetettujen vähimmäis- ja enimmäisrajojen mukaisesti. Erityisiä nosto-oikeuksia käsitellään kirjanpidossa valuuttamääräisinä erinä (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Kulta ja valuuttamääräiset erät”). EKP:n hallussa olevat erityiset nosto-oikeudet lisääntyivät vuonna 2023 lähinnä vapaaehtoisessa järjestelyssä tehdyn kaupan vuoksi.

Kohta 2.2 – Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset, valuuttamääräiset lainat ja muut valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta sekä valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

Näihin kahteen tase-erään sisältyvät talletukset pankeissa, myönnetyt valuuttamääräiset luotot sekä Yhdysvaltain dollarin, Japanin jenin ja Kiinan renminbin määräiset arvopaperisijoitukset.

Näiden erien kokonaisarvo nousi vuonna 2023 pääasiassa Yhdysvaltain dollarin määräisestä sijoitussalkusta tilikauden aikana kertyneiden tuottojen ansiosta. Lisäksi Kroatian keskuspankki siirsi EKP:lle Yhdysvaltain dollarin määräisiä valuuttavarantoja yhteensä 544 miljoonan euron arvosta 1.1.2023, jolloin Kroatia otti euron käyttöön. Koska Yhdysvaltojen dollari ja Japanin jeni kuitenkin heikkenivät euroon nähden, EKP:n valuuttamääräisten varojen kokonaisarvon nousu jäi vähäiseksi.

EKP:n nettomääräiset valuuttavarat^[35] jakaantuivat valuutoittain seuraavasti:

Vuoden 2023 aikana ei toteutettu valuuttamarkkinainterventioita.

Kohta 3 – Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

Erä koostui 31.12.2023 euroalueella olevien sekkitilien saldoista, joiden kokonaismäärä oli 17 miljoonaa euroa (12 milj. euroa vuonna 2022).

Kohta 4 – Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

Kohta 4.1 – Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

Erään sisältyivät 31.12.2023 arvopaperit, jotka EKP on hankkinut osana velkapaperiohjelmaa (SMP), kolmatta katettujen joukkolainojen osto-ohjelmaa (CBPP3), omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmaa (ABSPP), julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmaa (PSPP) ja pandemiaan liittyvää osto-ohjelmaa (PEPP).

Eurojärjestelmä jatkoi omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP)^[36] hankittujen omaisuuserien erääntyneen pääoman uudelleensijoituksia täysimääräisesti helmikuun 2023 loppuun saakka^[37]. Sen jälkeen APP-ohjelmasta tehdyt sijoitukset vähenivät hallitusti ja ennakoitavasti. Kesäkuun 2023 loppuun saakka sijoitusten määrä pieneni keskimäärin 15 miljardia euroa kuukaudessa, kun eurojärjestelmä ei enää sijoittanut erääntynyttä pääomaa kokonaisuudessaan uudelleen. Kesäkuussa 2023 EKP:n neuvosto päätti^[38] lopettaa APP-ohjelmasta tehtävät uudelleensijoitukset heinäkuussa 2023. Sen jälkeen APP-sijoitussalkku pienentyi velkakirjojen erääntymisen vuoksi.

PEPP-ohjelmassa^[39] eurojärjestelmä jatkoi ostettujen omaisuuserien erääntyneen pääoman uudelleensijoituksia täysimääräisesti koko tilikauden ajan. EKP:n neuvosto aikoo^[40] sijoittaa PEPP-ohjelmassa ostettujen omaisuuserien erääntyneen pääoman täysimääräisesti uudelleen ainakin vuoden 2024 alkupuoliskon ajan. Vuoden 2024 jälkipuoliskolla PEPP-salkkua aiotaan pienentää keskimäärin 7,5 miljardilla eurolla kuukaudessa. Uudelleensijoitukset aiotaan lopettaa kokonaan saman vuoden lopussa. PEPP-ohjelmasta vapautuvien varojen uudelleensijoituksia tehdään jatkossakin joustavasti eri aikoina eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin, sillä EKP:n neuvosto pyrkii suojaamaan rahapolitiikan välittymismekanismia pandemian aiheuttamilta riskeiltä.

Osto-ohjelmissa hankitut arvopaperit arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Arvopaperit”).

Seuraavassa esitetään EKP:n arvopaperiomistusten jaksotettu hankintameno ja vertailun vuoksi myös niiden markkina-arvo^[41], jota ei kirjata taseeseen eikä tuloslaskelmaan.

Jaksotettuun hankintamenoon perustuva EKP:n arvopaperiomistusten arvo muuttui tilikauden aikana seuraavasti:

EKP:n neuvosto arvioi osto-ohjelmissa hankittuihin arvopapereihin liittyvät taloudelliset riskit säännöllisesti.

Vuosittain tehdään tilikauden lopun tietoihin perustuvat arvonalentumistestit, jotka EKP:n neuvosto hyväksyy. Testeissä arvioidaan ohjelmakohtaisesti tapahtumia, jotka voivat johtaa arvopaperien arvon alentumiseen. Jos tällaisia tapahtumia havaitaan, tutkitaan perusteellisemmin, aiheutuuko niistä muutoksia arvopapereista odotettavissa olevaan kassavirtaan. Testien tulosten perusteella EKP ei kirjannut rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista arvonalentumistappioita vuonna 2023.

Jaksotettuun hankintamenoon perustuva eurojärjestelmän arvopaperiomistusten arvo muuttui tilikauden aikana seuraavasti:

Kohta 5 – Eurojärjestelmän sisäiset saamiset

Kohta 5.1 – Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset

Erä sisältää ne EKP:n saamiset kansallisilta keskuspankeilta, jotka syntyvät euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Liikkeessä olevat setelit”). Erä oli 31.12.2023 suuruudeltaan 125 378 miljoonaa euroa (125 763 milj. euroa vuonna 2022). Erälle lasketaan päivittäin korkoa, joka perustuu eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden viimeisimpään käytettävissä olevaan korkoon (ks. kohta 22.2 ”Korkotuotot euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä”).

Kohta 6 – Muut saamiset

Kohta 6.1 – Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus

Käyttöomaisuuteen sisältyivät seuraavat erät:

EKP:n päärakennuksesta ja rakennuksiin liittyvistä käyttöoikeuksista ei kirjattu arvonalentumistappioita vuoden lopulla suoritetun arvonalentumistestin perusteella.

Kohta 6.2 – Muut rahoitusvarat

Erä koostuu lähinnä omien varojen sijoitussalkusta, jolla pääasiassa sijoitetaan EKP:n maksettua pääomaa, yleisrahastoon sisältyviä varoja ja taloudellisten riskien varalle luotua varausta. Siihen sisältyy myös 3 211 Kansainvälisen järjestelypankin osaketta, jotka on kirjattu taseeseen hankintamenoon (42 milj. euroa), ja euromääräisiä sekkitilitalletuksia.

Muihin rahoitusvaroihin kuuluivat seuraavat erät:

Erän nettomääräinen kasvu vuonna 2023 johtui pääasiallisesti EKP:n omien varojen sijoitussalkun korkotuottojen uudelleensijoituksesta ja salkkuun sisältyvien euromääräisten arvopapereiden markkina-arvon noususta.

Kohta 6.3 – Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

Erä koostuu lähinnä 31.12.2023 avoinna olleiden valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimusten arvostusmuutoksista (ks. kohta 20, ”Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset”), joita oli yhteensä 552 miljoonan euron edestä (783 milj. euroa vuonna 2022). Arvostusmuutoksia syntyy, kun sopimukset muunnetaan euromääräisiksi tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin ja kun näin saatu euromääräinen vasta-arvo poikkeaa siitä arvosta, joka saadaan muuntamalla sopimukset euromääräisiksi kunkin valuutan tilinpäätöspäivän keskikurssiin (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohdat ”Taseen ulkopuoliset erät” ja ”Kulta ja valuuttamääräiset erät”).

Kohta 6.4 – Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

Erä muodostui seuraavasti:

Tähän erään sisältyi 31.12.2023 TARGET-saldoihin liittyviä korkosaamisia euroalueen keskuspankeilta joulukuulta 2023 (ks. kohta 12.2 ”Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)” ja euroalueen keskuspankeilta olevia korkosaamisia, joita on kertynyt vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvistä EKP:n saamisista (ks. kohta 5.1 ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset”). Saamiset suoritettiin tammikuussa 2024.

Erään sisältyi myös arvopapereista kertyneitä kuponkikorkosaamisia (ml. hankinnan yhteydessä maksetut korot) (ks. kohta 2.2, ”Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset, valuuttamääräiset lainat ja muut valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta sekä valuuttamääräiset saamiset euroalueelta”, kohta 4, ”Euromääräiset arvopaperit euroalueelta”, sekä kohta 6.2 ”Muut rahoitusvarat”).

Valvontatehtäviin liittyvät siirtosaamiset pitävät sisällään valvontamaksuja, jotka on määrä saada maksukaudelta 2023 ja jotka peritään vuonna 2024 (ks. kohta 26 ”Maksukate”).^[42]

Lisäksi erään sisältyi muista rahoitusinstrumenteista siirtyviä korkotuottoja, meneillään olevista EKPJ:n hankkeista ja palveluista kertyneitä tuottoja (ks. kohta 28 ”Muut tuotot”) sekä sekalaisia ennakoita.

Kohta 6.5 – Sekalaiset erät

Erä oli 31.12.2023 kaikkiaan 88 miljoonaa euroa (438 milj. euroa vuonna 2022). Siihen sisältyi 60 miljoonaa euroa sekalaisia saldoja (90 milj. euroa vuonna 2022), jotka koostuivat pääasiassa meneillään oleviin EKPJ:n hankkeisiin ja palveluihin liittyvistä saamisista (ks. kohta 28 ”Muut tuotot”), sekä hyvitettäviin arvonlisäveroihin liittyviä saldoja.

Se sisälsi myös arvoltaan 28 miljoonaa euroa 31.12.2023 avoinna olleisiin valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimuksiin liittyviä saldoja (349 milj. euroa vuonna 2022) (ks. kohta 20, ”Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset”). Nämä saldot aiheutuvat siitä, että sopimukset muunnetaan euromääräisiksi kunkin valuutan tilinpäätöspäivän keskikurssiin, jolloin niiden euromääräinen vasta-arvo voi poiketa siitä arvosta, jolla sopimukset on alun perin kirjattu (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Taseen ulkopuoliset erät”).

Kohta 7 – Liikkeessä olevat setelit

Erä sisältää EKP:n osuuden (8 %) liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaismäärästä. EKP:n osuuden arvo oli 31.12.2023 yhteensä 125 378 miljoonaa euroa (123 763 milj. euroa vuonna 2022) (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Liikkeessä olevat setelit”).

Kohta 8 – Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

Eurojärjestelmän keskuspankit antavat PSPP-ohjelmassa ja PEPP-ohjelman julkisen sektorin osiossa ostamiaan arvopapereita lainaan. Ne voivat hyväksyä lainausoperaatioissa myös käteisvakuuksia, ilman että käteistä tarvitsee sijoittaa uudelleen. EKP:n tapauksessa arvopaperilainauksesta huolehtii ulkopuolinen varainhoitaja.

Tällaisten euroalueen luottolaitosten kanssa käteisvakuuksia vastaan suoritettujen lainaustapahtumien arvo 31.12.2023 oli 4 699 miljoonaa euroa (17 734 milj. euroa vuonna 2022). Vakuudeksi saatu käteinen siirrettiin TARGET-tileille. Koska käteinen oli tilikauden lopussa sijoittamatta, arvopaperilainaustapahtumat kirjattiin taseeseen (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Käänteisoperaatiot”).^[43]

Kohta 9 – Euromääräiset velat muille euroalueella oleville

Kohta 9.1 – Julkisyhteisöt

Erä oli 31.12.2023 suuruudeltaan 143 miljoonaa euroa (48 250 milj. euroa vuonna 2022) ja sisälsi Euroopan vakausmekanismin (EVM) sekä Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) talletuksia. EKP voi EKPJ:n perussäännön artiklan 21 nojalla toimia unionin toimielinten, elinten tai laitosten, jäsenvaltioiden keskushallintojen, alueellisten, paikallisten tai muiden viranomaisten, muiden julkisoikeudellisten laitosten tai julkisten yritysten maksujen välittäjänä.

Kohta 9.2 – Muut velat

Erä oli 31.12.2023 suuruudeltaan 20 479 miljoonaa euroa (15 343 milj. euroa vuonna 2022). Erään sisältyy TARGET-järjestelmään TARGET2-ECB-osajärjestelmän välityksellä yhdistettyjen euroalueen liitännäisjärjestelmien^[44] saldoja.

Kohta 10 – Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

Erään sisältyivät seuraavat määrät:

Erään 31.12.2023 merkitty suurin määrä oli talletuksia, jotka EKP oli vastaanottanut toimiessaan maksujen välittäjänä Euroopan komissiolle ja jotka liittyivät EU:n luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoitoon (ks. kohta 21 ”Luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoito”).

Lisäksi erään sisältyi velkoja, joita syntyy euroalueen ulkopuolisille luottolaitoksille PSPP-ohjelmassa ja PEPP-ohjelman julkisen sektorin osiossa lainattujen velkapapereiden vakuudeksi saatujen käteisvarojen siirtämisestä TARGET-tileille (ks. kohta 8 ”Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille”).

Erään sisältyi myös TARGET2-saldoja, jotka koostuivat euroalueen ulkopuolisten kansallisten keskuspankkien TARGET-saamisista EKP:ltä (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset/velat”), sekä TARGET-järjestelmään TARGET-ECB-osajärjestelmän välityksellä yhdistettyjen euroalueen ulkopuolisten liitännäisjärjestelmien saldoja. Saldot pienenivät vuonna 2023, koska euroalueen ulkopuolisten liitännäisjärjestelmien saamiset supistuivat.

Erään sisältyy vielä pysyvään valuutanvaihtojärjestelyyn liittyvä velka Yhdysvaltain keskuspankille. Tässä järjestelyssä EKP saa Federal Reserve Bank of New Yorkilta valuutanvaihtosopimuksilla Yhdysvaltain dollareita voidakseen tarjota lyhytaikaista dollarimääräistä rahoitusta eurojärjestelmän vastapuolille. EKP tekee samanaikaisesti valuutanvaihtosopimuksia euroalueen kansallisten keskuspankkien kanssa, ja nämä suorittavat saamillaan varoilla Yhdysvaltain dollarin määräisiä likviditeettiä lisääviä käänteisoperaatioita eurojärjestelmän vastapuolten kanssa. Valuutanvaihtosopimuksista syntyy eurojärjestelmän sisäisiä saamisia EKP:n ja euroalueen kansallisten keskuspankkien kesken. Valuutanvaihtosopimuksista johtuvat termiinisaamiset Federal Reserve Bank of New Yorkilta ja euroalueen kansallisilta keskuspankeilta ja termiinivelat näille keskuspankeille kirjataan taseen ulkopuolisille tileille (ks. kohta 20, ”Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset”).

Kohta 11 – Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

Kohta 11.1 – Talletukset ja muut velat

Erä koostui 31.12.2023 valuuttamääräisestä velasta euroalueen ulkopuoliselle vastapuolelle. Velka syntyi EKP:n valuuttavarannon hoidon yhteydessä ja se oli suuruudeltaan 24 miljoonaa euroa (vuonna 2022 EKP:llä ei ollut tähän erään liittyvää velkaa).

Kohta 12 – Eurojärjestelmän sisäiset velat

Kohta 12.1 – Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat

Erään sisältyvät eurojärjestelmään liittymisen yhteydessä EKP:lle siirretyistä valuuttavarannoista syntyneet velat euroalueen kansallisille keskuspankeille. EKPJ:n perussäännön artiklan 30.2 mukaisesti valuuttavaranto-osuudet vahvistetaan suhteessa kansallisten keskuspankkien osuuksiin EKP:n merkitystä pääomasta. Velkojen määrä kasvoi, kun Kroatian keskuspankki siirsi EKP:lle valuuttavarantoja Kroatian ottaessa euron käyttöön.

Kroatian keskuspankin saamiseksi määritettiin 327 miljoonaa euroa, jotta saamisen suhde kaikkien muiden euroalueen maiden kansallisten keskuspankkien yhteenlaskettuihin saamisiin olisi sama kuin Kroatian keskuspankin painoarvon ja muiden euroalueen maiden kansallisten keskuspankkien yhteenlasketun painoarvon suhde EKP:n pääoman jakoperusteessa. Tämän saamisen ja siirrettyjen varojen arvon erotus (ks. kohta 1, ”Kulta ja kultasaamiset”, sekä kohta 2.2, ”Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta sekä valuuttamääräiset saamiset euroalueelta”) käsiteltiin osana niitä osuuksia, jotka Kroatian keskuspankki maksaa EKPJ:n perussäännön artiklan 48.2 nojalla EKP:n vararahastoon ja vararahastoja vastaaviin varauksiin (31.12.2022) (ks. kohta 14, ”Varaukset” ja kohta 15, ”Arvonmuutostilit”).

EKP maksaa varoille eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden viimeisimpään käytettävissä olevaan korkoon perustuvaa korkoa, joka lasketaan päivittäin, lukuun ottamatta korotonta kultavarantoa (ks. kohta 23.3 ”Valuuttavarantojen siirtoihin liittyvien kansallisten keskuspankkien saamisten korko”).

Kohta 12.2 – Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)

Vuonna 2023 erään sisältyi lähinnä TARGET-saldoihin liittyviä euroalueen kansallisten keskuspankkien saamisia EKP:ltä (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan kohta 2.3 ”EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset/velat”).

TARGET2-järjestelmään liittyvää velkaa suurensivat pääasiassa lähtevät rahavirrat, jotka johtuivat 1) EVM:n ja ERVV:n tekemien talletusten supistumisesta (ks. kohta 9.1 ”Julkisyhteisöt”), 2) TARGET-järjestelmään TARGET-ECB-osajärjestelmän välityksellä yhdistettyjen euroalueen ulkopuolisten liitännäisjärjestelmien saldojen pienenemisestä (ks. kohta 10 ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”) ja 3) PSPP-ohjelmaan ja PEPP-ohjelman julkisen sektorin osioon kuuluvien velkapapereiden lainauksessa saatujen käteisvakuuksien määrän pienenemisestä (ks. kohta 8 ”Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille” ja kohta 10 ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”). Näiden tekijöiden vaikutusta vaimensivat tulevat rahavirrat, jotka johtuivat erääntyneistä PEPP- ja APP-ohjelmien arvopapereista, joihin liittyvät maksut selvitettiin TARGET-tilien välityksellä (ks. kohta 5 ”Euromääräiset arvopaperit euroalueelta”).

Korko, jota kertyy euroalueen kansallisten keskuspankkien TARGET-maksuihin liittyvistä positioista EKP:hen nähden (dollarimääräisiin likviditeettiä lisääviin operaatioihin liittyvistä valuutanvaihtosopimuksista aiheutuvat positiot pois lukien), lasketaan päivittäin eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden viimeisimmän käytettävissä olevan koron perusteella.

Erä muodostui pääasiassa talletuksista, jotka EKP oli vastaanottanut toimiessaan maksujen välittäjänä Euroopan komissiolle ja jotka liittyivät EU:n luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoitoon (ks. kohta 21 ”Luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoito”).

Kohta 13 – Muut velat

Kohta 13.1 – Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

Erä koostuu lähinnä 31.12.2023 avoinna olleiden valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimusten arvostusmuutoksista (ks. kohta 20 ”Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset”), joita oli yhteensä 68 miljoonan euron edestä (430 milj. euroa vuonna 2022). Arvostusmuutoksia syntyy, kun sopimukset muunnetaan euromääräisiksi tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin ja kun näin saatu euromääräinen vasta-arvo poikkeaa siitä arvosta, joka saadaan muuntamalla sopimukset euromääräisiksi kunkin valuutan tilinpäätöspäivän keskikurssiin (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohdat ”Taseen ulkopuoliset erät” ja ”Kulta ja valuuttamääräiset erät”).

Kohta 13.2 – Siirtovelat ja saadut ennakot

Erä koostui seuraavista siirtoveloista ja saaduista ennakoista:

Erään sisältyi 31.12.2023 pääasiassa kansallisille keskuspankeille TARGET-saldoista kertyneitä korkovelkoja joulukuulta 2023 (ks. kohta 10 ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle” ja kohta 12.2 ”Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)”) sekä valuuttavarantojen siirtoihin liittyvistä kansallisten keskuspankkien saamisista kertyneitä korkovelkoja vuodelta 2023 (ks. kohta 12.1 ”Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat”). Korkovelat maksettiin tammikuussa 2024.

Erään sisältyi myös korkovelkoja talletuksista, jotka EKP on vastaanottanut toimiessaan maksujen välittäjän roolissaan (ks. kohta 9.1 ”Julkisyhteisöt”, kohta 10 ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle” ja kohta 12.2 ”Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)”).

Lisäksi erään sisältyi 1) TARGET-ECB-osajärjestelmän kautta TARGET-järjestelmään yhdistettyjen euroalueen liitännäisjärjestelmien saldoille kertynyttä korkovelkaa (ks. kohta 9 ”Muut velat”), 2) sekalaisia siirtovelkoja ja saatuja ennakoita ja 3) EKP:n arvopaperilainausoperaatioissa saaduille käteisvakuuksille kertynyttä korkovelkaa (ks. kohta 8 ”Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille” ja kohta 10 ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”).

Kohta 13.3 – Sekalaiset erät

Erä oli 31.12.2023 suuruudeltaan 1 401 miljoonaa euroa (1 562 milj. euroa vuonna 2022). Se sisälsi 635 miljoonaa euroa 31.12.2023 avoinna olleisiin valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimuksiin liittyviä saldoja (974 milj. euroa vuonna 2022) (ks. kohta 20, ”Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset”). Nämä saldot aiheutuvat siitä, että sopimukset muunnetaan euromääräisiksi kunkin valuutan tilinpäätöspäivän keskikurssiin, jolloin niiden euromääräinen vasta-arvo voi poiketa siitä arvosta, jolla sopimukset on alun perin kirjattu (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Taseen ulkopuoliset erät”).

Erään sisältyi myös 117 miljoonan euron vuokrasopimusvelka (141 milj. euroa vuonna 2022) (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Vuokrasopimukset”).

Erään sisältyvät lisäksi EKP:n henkilöstön ja johtokunnan jäsenten sekä EKP:n palveluksessa olleiden valvontaelimen jäsenten työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin ja muihin pitkäaikaisetuuksiin^[45] liittyvä etuusperusteinen nettovelka sekä EKP:n työntekijöiden työsuhteen päättymiseen liittyvät etuudet.

EKP:n maksamat työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, muut pitkäaikaisetuudet ja työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet

Tase
Taseen erään ”Sekalaiset erät” (velat) kirjattiin seuraavat määrät, jotka koskevat työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia, muita pitkäaikaisetuuksia ja työsuhteen päättämiseen liittyviä etuuksia^[46]:

Vuonna 2023 työntekijöihin liittyvän etuusperusteisen velvoitteen nykyarvo oli 2 458 miljoonaa euroa (1 947 milj. euroa vuonna 2022). Määrään sisältyi 278 miljoonaa euroa rahastoimattomia työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia (muita kuin eläkkeitä), muita pitkäaikaisetuuksia ja työsuhteen päättämiseen liittyviä etuuksia (233 milj. euroa vuonna 2022). Johtokunnan ja valvontaelimen jäseniin liittyvän etuusperusteisen velvoitteen nykyarvo oli 35 miljoonaa euroa (31 milj. euroa vuonna 2022). Velvoite koskee yksinomaan työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin ja muihin pitkäaikaisetuuksiin käytettäviä rahastoimattomia järjestelyjä.

Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvän etuusperusteisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät merkitään taseen vastattavaa-puolen erään ”Arvonmuutostilit”. Vuonna 2023 tähän velkaerään kirjattiin 238 miljoonaa euroa uudelleen määrittämisestä johtuneita voittoja (369 milj. euroa vuonna 2022) (ks. kohta 15 ”Arvonmuutostilit”).

Etuusperusteisen velvoitteen ja etuusperusteiseen järjestelyyn kuuluvien varojen muutos sekä uudelleen määrittämisestä johtuvat muutokset
Etuusperusteisen velvoitteen nykyarvo muuttui seuraavasti:

Etuusperusteisen velvoitteen uudelleen määrittämisestä aiheutui tappioita yhteensä 331 miljoonaa euroa vuonna 2023. Tappioiden pääasiallisena syynä oli vakuutusmatemaattisessa laskelmassa käytetyn diskonttauskoron laskeminen 3,4 prosenttiin (3,9 % vuonna 2022).

Työntekijöiden etuusperusteiseen järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo muuttui seuraavasti:

Etuusperusteiseen järjestelyyn kuuluvien varojen uudelleen määrittämisestä syntyi voittoa vuonna 2023, koska rahasto-osuuksille saatu tosiasiallinen tuotto oli suurempi kuin järjestelyyn kuuluvien varojen oletetut korkotuotot, jotka oli laskettu 3,9 prosentin diskonttauskorko-oletuksella.

Uudelleen määrittämisen tulokset muuttuivat vuodesta 2022 seuraavasti:

Tuloslaskelma
Vuonna 2023 tuloslaskelmaan kirjattiin seuraavat määrät:

Tuloslaskelmaan merkityt määrät, jotka koskevat kauden työsuoritukseen perustuvia menoja, velvoitteesta johtuvia korkomenoja ja järjestelyn varojen korkotuottoja, arvioidaan käyttäen edellisen tilikauden korkoja. Vakuutusmatemaattisessa laskelmassa käytetty diskonttauskorko nousi 3,9 prosenttiin vuonna 2022 (1,3 % vuonna 2021), minkä vuoksi kauden työsuoritukseen perustuvat menot supistuivat, velvoitteesta johtuvat korkomenot kasvoivat ja järjestelyn varojen korkotuotot suurenivat.

Muiden pitkäaikaisetuuksien ja työsuhteen päättämiseen liittyvien etuuksien uudelleenmääritykset merkitään kuluvan tilikauden tuloslaskelmaan arvostuksessa sovellettavat korot huomioiden. Siksi vakuutusmatemaattisessa laskelmassa vuoden 2023 lopussa käytetty alempi 3,4 prosentin diskonttauskorko johti siihen, että kyseiselle vuodelle kirjattiin uudelleen määrittämisestä johtuva tappio.

Keskeiset oletukset
Tässä kohdassa esitettäviä laskelmia laatiessaan riippumattomat vakuutusmatemaatikot ovat käyttäneet johtokunnan kirjanpito- ja raportointitarkoituksiin hyväksymiä oletuksia. Seuraavassa esitetään tärkeimmät oletukset, joita on käytetty työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ja muita pitkäaikaisetuuksia koskevien vastuiden laskennassa:

Kohta 14 – Varaukset

Erään sisältyi 31.12.2023 hallinnollisia varauksia 67 miljoonaa euroa (69 milj. euroa vuonna 2022). Vuoden 2022 lopussa erään sisältyi myös taloudellisten riskien varalta tehty 6 566 miljoonan euron varaus. Kroatian ottaessa euron käyttöön Kroatian keskuspankki maksoi varaukseen 53 miljoonaa euron suorituksen kirjauspäivällä 1.1.2023^[47], joten varaus kasvoi 6 620 miljoonaan euroon.

Taloudellisten riskien varalta tehdyn varauksen tarve ja suuruus tarkistetaan EKP:n vuosittaisen riskiarvion perusteella. Arvioinnissa otetaan huomioon useita tekijöitä. Varauksessa ja EKP:n yleisrahastossa olevien varojen summa ei saa olla suurempi kuin euroalueen kansallisten keskuspankkien maksama osuus EKP:n pääomasta. Erän suurin varaus on taloudellisten riskien varalta tehty varaus, jolla katetaan (EKP:n neuvoston tarveharkinnan mukaan) taloudelliselle riskille altistumisesta johtuvia tappioita. Vuoden 2023 lopussa varaus purettiin kokonaisuudessaan taloudelliselle riskille altistumisesta johtuvien tappioiden kattamiseksi, minkä jälkeen EKP:n tilikauden tappio oli 1 266 miljoonaa euroa. Tappiot johtuivat pääasiassa eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioissa käytettävän koron noususta, mikä suurensi huomattavasti EKP:n TARGET-velan korkokuluja (ks. kohta 23.4 ”Muut korkotuotot ja muut korkokulut”).

Taloudellisten riskien varalta tehdyn varauksen täydellisen purkamisen jälkeen varauksen määrä oli 31.12.2023 suuruudeltaan nolla. Kun EKP:n tilikauden tulos on jälleen voitollinen, EKP:n neuvosto voi päättää täydentää varausta sen vuositarkistuksen yhteydessä.

Kohta 15 – Arvonmuutostilit

Arvonmuutostilit sisältävät varoista, veloista ja taseen ulkopuolisista eristä kirjattuja realisoitumattomia voittoja (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohdat ”Tuloslaskelmaan kirjaamisen periaatteet”, ”Kulta ja valuuttamääräiset erät”, ”Arvopaperit” sekä ”Taseen ulkopuoliset erät”). Arvonmuutostilit sisältävät myös työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvän etuusperusteisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvia eriä (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, muut pitkäaikaisetuudet ja työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet” sekä liitetietojen kohta 13.3 ”Sekalaiset erät”).

Arvonmuutostilien saldot kasvoivat vuonna 2023 pääasiassa kullan euromääräisen markkinahinnan nousun vuoksi. Lisäksi Kroatian keskuspankki maksoi tileille 296 miljoonan euron suorituksen kirjauspäivällä 1.1.2023, kun Kroatia otti euron käyttöön. Saldojen kasvua vaimensi osittain se, että valuuttamääräisten arvonmuutostilien saldot pienenivät lähinnä siksi, että Yhdysvaltain dollari ja Japanin jeni heikkenivät euroon nähden.

Tilikauden lopussa tehdyssä arvostuksessa käytettiin seuraavia valuuttakursseja:

Kohta 16 – Pääoma ja rahastot

Kohta 16.1 – Pääoma

EKP:n merkitty pääoma on 10 825 miljoonaa euroa.

Kroatia otti euron käyttöön 1.1.2023. EKPJ:n perussäännön artiklan 48.1 mukaisesti Kroatian keskuspankki maksoi 1.1.2023^[48] jäljellä olleen osuutensa EKP:n pääomasta eli 69 miljoonaa euroa. Sen seurauksena EKP:n maksettu pääoma siis kasvoi 8 948 miljoonaan euroon 1.1.2023 (8 880 milj. euroa 31.12.2022), kuten taulukosta näkyy.

Euroalueen kansalliset keskuspankit ovat maksaneet merkitsemänsä osuudet EKP:n pääomasta kokonaisuudessaan.

Euroalueen ulkopuolisten EU-maiden keskuspankkien tulee osallistua EKP:n toimintakuluihin maksamalla 3,75 % merkitsemästään EKP:n pääomasta. Euroalueen ulkopuolisten maiden kansallisilla keskuspankeilla ei ole oikeutta saada osuutta EKP:n jakokelpoisista voitoista, eikä niillä myöskään ole velvollisuutta kattaa EKP:n mahdollisia tappioita.

2.5 Taseen ulkopuoliset erät

Kohta 17 – Arvopaperilainaus

EKP:n omien varojen hoitoon kuuluu sopimus arvopaperilainauksesta. Sopimuksen nojalla nimetty ulkopuolinen varainhoitaja suorittaa EKP:n puolesta arvopapereiden lainaustapahtumia.

EKP:n neuvoston päätösten mukaisesti EKP on antanut lisäksi lainaan rahapolitiikan harjoittamista varten pidettyjä arvopapereita.^[49]

Arvopaperilainaustapahtumat, joissa saatuja käteisvakuuksia ei ole tilikauden lopussa sijoittamatta, kirjataan taseen ulkopuolisille tileille.^[50] Tällaisia lainaustapahtumia oli 31.12.2023 avoinna 32 791 miljoonan euron arvosta (11 569 milj. euroa vuonna 2022). Määrästä 26 577 miljoonaa euroa liittyi rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävien arvopaperien lainaustapahtumiin (6 637 milj. euroa vuonna 2022).

Kohta 18 – Korkofutuurit

Valuuttamääräisiä korkofutuurisopimuksia oli avoinna tilikauden lopun valuuttakursseilla laskettuina seuraavasti:

Sopimuksia tehtiin osana EKP:n valuuttavarannon hoitoa.

Kohta 19 – Arvopaperien termiinikaupat

Kauppoja oli avoinna tilikauden lopun valuuttakursseilla laskettuina seuraavasti:

Termiinikauppoja tehtiin osana EKP:n valuuttavarannon hoitoa.

Kohta 20 – Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimukset

Valuuttavarannon hoito
Valuutanvaihto- ja valuuttatermiinisopimuksia tehtiin osana EKP:n valuuttavarannon hoitoa. Sopimuksiin liittyviä saamisia ja velkoja oli avoinna tilikauden lopun valuuttakursseilla laskettuina seuraavasti:

Likviditeettiä lisäävät valuutanvaihtojärjestelyt
EKP kuuluu keskuspankkien valuutanvaihtoverkostoon, ja sillä on kahdenväliset valuutanvaihtojärjestelyt Kanadan, Ison-Britannian, Japanin, Yhdysvaltojen sekä Sveitsin keskuspankkien kanssa. Sillä on myös kahdenvälinen valuutanvaihtojärjestely Kiinan keskuspankin kanssa. Valuutanvaihtojärjestelyt mahdollistavat edellä mainittujen maiden valuuttojen määräisen likviditeetin tarjoamisen euroalueen pankeille ja euromääräisen likviditeetin tarjoamisen näiden maiden rahoituslaitoksille. EKP:llä on valuutanvaihtojärjestelyt myös Tanskan, Puolan ja Ruotsin keskuspankkien kanssa euromääräisen likviditeetin tarjoamiseksi maiden rahoituslaitoksille. Valuutanvaihtojärjestelyjen avulla keskuspankit voivat vastata likviditeettitarpeisiin tilanteissa, joissa markkinoiden toiminta on häiriytynyt. Niillä siis vähennetään riskiä häiriöiden leviämisestä euroalueen rahoitusmarkkinoille ja talouksiin.^[51]

Vuoden aikana syntyi dollarimääräisiä saamisia ja velkoja, jotka liittyvät Yhdysvaltain dollarin määräisen likviditeetin tarjoamiseen eurojärjestelmän vastapuolille ja jotka erääntyvät vuonna 2024 (ks. kohta 10, ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”).

Kohta 21 – Luotonanto- ja luotonotto-operaatioiden hoito

Vuonna 2023 EKP vastasi edelleen tilien hoidosta ja maksujen käsittelystä EU:n keskipitkän aikavälin rahoitustukijärjestelmään, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismiin (ERVM) ja Kreikan lainajärjestelysopimukseen liittyvissä EU:n luotonanto- ja luotonotto-operaatioissa.

EU myönsi jäsenvaltioille edelleen koronaviruspandemiaan (covid-19) liittyviä lainoja työttömyysriskejä lieventävän tilapäisen tukivälineen (SURE) varoista. Tukiväline ei ole ollut enää käytettävissä 31.12.2022 jälkeen, mutta sen yhteydessä laskettiin liikkeeseen joukkolainoja, joiden juoksuaika on 5–30 vuotta. EU myös antoi vuonna 2023 Next Generation EU -elpymisvälineen (NGEU) varoista jäsenvaltioille edelleen lainoja ja rahoitustukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Elpymisvälineellä tuetaan talouden elpymistä EU:ssa ja helpotetaan EU:n siirtymistä ympäristön kannalta kestävään ja digitaaliseen talouteen. Vuonna 2023 EU antoi myös Ukrainalle tukilainoja makrotaloudellisen rahoitusavun uudesta plus-välineestä (MFA+). EKP auttoi Euroopan komissiota edellä mainittuihin rahoitusvälineisiin liittyvien laina- ja rahoitusoperaatioiden hallinnoinnissa.

Lisäksi EKP käsitteli vuonna 2023 kaikkiin edellä mainittuihin operaatioihin liittyviä maksuja.

Kohta 22 – Vireillä olevista oikeusjutuista johtuvat ehdolliset velat

EKP:tä vastaan on nostettu kanteita, jotka liittyvät sen tapaan hoitaa Banca Carige S.p.A:n (Banca Carigen) valvontaa. Yhdessä kanteista Banca Carigen osakkaat vaativat EKP:ltä taloudellisia korvauksia vahingoista, joita he väittävät kärsineensä EKP:n pankkiin kohdistamista valvontatoimista ja joidenkin valvontatoimien laiminlyönnistä. Kanteen ratkaisun yhteydessä otetaan huomioon muun muassa muissa asiaan liittyvissä kanteissa annettavat lopulliset tuomiot. Yhdessä kanteista Euroopan unionin yleinen tuomioistuin katsoi 12.10.2022 antamassaan tuomiossa, ettei EKP:n päätöksellä asettaa Banca Carige väliaikaisten hallinnonhoitajien alaisuuteen ollut Italian lainsäädännön nojalla asianmukaista oikeusperustaa. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin kumosi vuonna 2019 annetun EKP:n päätöksen Banca Carigen asettamisesta väliaikaisen hallinnonhoitajan alaisuuteen ja samana vuonna annetun EKP:n ensimmäisen päätöksen väliaikaisen hallinnonhoidon jatkamisesta. EKP on kuitenkin hakenut unionin yleisen tuomioistuimen tuomioon muutosta Euroopan unionin tuomioistuimelta, joka saattaa vielä kumota tuomion. Myös EKP:n kahdesta muusta väliaikaisen hallinnonhoidon jatkamispäätöksestä on nostettu kumoamiskanteet, joiden käsittely on vielä vireillä.

2.6 Tuloslaskelman liitetiedot

Kohta 23 – Korkokate

Kohta 23.1 – Korkotuotot valuuttavarannosta

Erään sisältyy EKP:n valuuttavarannosta kertyneiden korkotuottojen ja korkokulujen erotus.

Eri instrumenteista saadut korkotuotot jakautuvat seuraavasti:

Eri valuutoista kertyneet korkotuotot jakautuivat seuraavasti:

Kohta 23.2 – Korkotuotot euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä

Erä sisältää korkotuotot, jotka liittyvät EKP:n 8 prosentin osuuteen liikkeeseen laskettujen euroseteleiden kokonaisarvosta (ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteita käsittelevän osan 2.3 kohta ”Liikkeessä olevat setelit” ja liitetietojen kohta 5.1 ”Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvät saamiset”). Vuonna 2023 erään sisältyi korkotuottoja 4 817 miljoonaa euroa (736 milj. euroa vuonna 2022). Korkotuottojen kasvu johtui siitä, että perusrahoitusoperaatioiden keskikorko nousi edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2023 keskikorko oli 3,8 % (0,6 % vuonna 2022).

Kohta 23.3 – Valuuttavarantojen siirtoihin liittyvien kansallisten keskuspankkien saamisten korko

Erässä esitetään valuuttavarantojen siirtoon perustuville euroalueen kansallisten keskuspankkien saamisille maksetut korot (ks. kohta 12.1 ”Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat”). Vuonna 2023 erään sisältyi korkokuluja 1 335 miljoonaa euroa (201 milj. euroa vuonna 2022). Korkokulujen kasvu johtui siitä, että perusrahoitusoperaatioiden keskikorko nousi edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2023 keskikorko oli 3,8 % (0,6 % vuonna 2022).

Kohta 23.4 – Muut korkotuotot ja muut korkokulut

Muut korkotuotot ja muut korkokulut jakautuivat seuraavasti:

Kohta 24 – Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot/tappiot

Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot ja tappiot jakautuivat seuraavasti:

Hintojen muutoksesta aiheutuneisiin realisoituneisiin voittoihin/tappioihin sisältyvät arvopaperien ja korkofutuurien hintamuutokset. Vuonna 2023 hintojen muutoksista johtuvia tappioita realisoitui lähinnä ABSPP-salkussa olevien arvopaperien aikaistetun takaisinmaksun yhteydessä arvopaperien preemioiden ja diskonttojen jaksotusten käsittelystä kirjanpidossa.^[52]

Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot ja tappiot jakautuivat valuutoittain ja vuosineljänneksittäin seuraavasti:

Kohta 25 – Rahoitusvarojen ja valuuttapositioiden arvonalennukset

Rahoitusvarojen ja valuuttapositioiden arvonalennukset jakautuivat seuraavasti:

Vuonna 2023 useiden Yhdysvaltain dollarin määräiseen sijoitussalkkuun ja omien varojen sijoitussalkkuun sisältyvien arvopaperien markkina-arvo laski niiden tuottojen nousun myötä. Tästä aiheutui tilikauden lopussa hintojen muutoksista johtuvia realisoitumattomia tappioita. Vuonna 2022 tappiot olivat huomattavasti suuremmat, sillä useimpien näissä salkuissa olevien arvopaperien tuotot olivat kasvaneet merkittävästi, mikä johti salkkujen markkina-arvon laajaan alenemiseen kyseisen tilikauden lopussa.

Kohta 26 – Maksukate

Tähän erään sisältyvät tuotot ovat peräisin pääasiassa valvontamaksuista. Kulut ovat peräisin lähinnä säilytyspalkkioista.

Valvontatehtäviin liittyvät tuotot ja kulut
Pankkivalvontaan liittyvät tuotot ovat peräisin lähinnä valvontamaksuista. EKP:n pankkivalvontatehtävistä aiheutuvat kulut katetaan valvottavilta yhteisöiltä vuosittain perittävillä valvontamaksuilla. EKP:n pankkivalvonnan toteutuneisiin vuosikuluihin perustuvista valvontamaksuista kertyi tuottoja 654 miljoonaa euroa vuonna 2023 (594 milj. euroa vuonna 2022).

Valvontamaksujen määrittämiseksi EKP ottaa todellisten vuosikulujen määrässä huomioon yksittäisille pankeille aiemmilta maksukausilta palautetut tai saadut määrät sekä muut oikaisut, kuten valvontamaksurästeistä saadut viivästyskorot.^[53] Maksurästeistä saadut viivästyskorot ja edellisiin maksukausiin liittyvät palautukset huomioiden valvottavilta yhteisöiltä maksukaudelta 2023 perittävien vuotuisten valvontamaksujen määrä on lähes sama kuin pankkivalvonnan toteutuneet vuosikulut eli 654 miljoonaa euroa^[54] (ks. kohta 6.4 ”Siirtosaamiset ja maksetut ennakot”). Pankkikohtaiset valvontamaksut laskutetaan vuoden 2024 toisella neljänneksellä.^[55]

EKP:llä on myös oikeus määrätä hallinnollisia seuraamuksia valvottaville yhteisöille, jos ne eivät noudata pankkien vakavaraisuusvaatimuksia koskevaa EU:n lainsäädäntöä (tai EKP:n antamia valvontapäätöksiä). Vuotuisten valvontamaksujen laskennassa ei oteta huomioon seuraamuksiin liittyviä tuottoja eikä EKP:n määräämien seuraamusmaksujen palautuksia, joita syntyy, jos EKP:n aiempiin seuraamuspäätöksiin tehdään muutoksia tai ne kumotaan. Tällaiset tuotot kirjataan EKP:n tuloslaskelmaan. Vuonna 2023 valvottaville yhteisöille määrätyistä seuraamuksista kertyi tuottoja 18 miljoonaa euroa (12 milj. euroa vuonna 2022).

Valvontatehtäviin liittyvät EKP:n tuotot muodostuivat siis seuraavasti:

Pankkivalvontakuluja aiheutuu merkittävien yhteisöjen suorasta valvonnasta, vähemmän merkittävien yhteisöjen välillisestä valvonnasta sekä yhteisiä valvontakysymyksiä käsittelevistä toiminnoista ja asiantuntijapalveluista. Valvontakulut muodostuvat EKP:n pankkivalvontatehtävistä aiheutuvista suorista toimintakuluista ja valvontatehtävien hoitamiseksi tarvittaviin tukitoimintoihin liittyvistä kuluista yksiköissä, jotka vastaavat toimitiloista ja laitteista, henkilöstöhallinnosta, tietotekniikasta, oikeudellisista asioista, sisäisestä tarkastuksesta, hallintopalveluista, viestinnästä ja käännöspalveluista sekä muista toiminnoista.

Vuoden 2023 valvontamaksuilla katettavat EKP:n toteutuneet pankkivalvontakulut olivat 654 miljoonaa euroa (594 milj. euroa vuonna 2022). Vuonna 2023 pankkivalvontakulut kasvoivat henkilöstökulujen vuoksi. Edellisvuonna henkilöstökulut pienenivät muiden pitkäaikaisetuuksien osalta huomioon otettujen vakuutusmatemaattisten voittojen vuoksi, sillä vuoden 2022 lopussa laaditussa vakuutusmatemaattisessa laskelmassa käytettiin huomattavasti korkeampaa diskonttauskorkoa.^[56] Vuonna 2023 henkilöstökuluja lisäsivät myös EKP:n pankkivalvonnan keskimääräisen henkilöstömäärän kasvu sekä palkkoihin tehdyt tarkistukset. Valvontatehtäviin liittyviä kuluja lisäsivät paitsi henkilöstökulujen kasvu myös pankkivalvonnan toiminnan palautuminen pandemian jälkeen täysin normaalitasolle.

Kohta 27 – Tuotot kantaosakkeista ja voitto-osuuksista

Tähän erään kirjataan osinko EKP:n hallussa olevista Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) osakkeista (ks. kohta 6.2 ”Muut rahoitusvarat”). Osinkoa maksettiin 1 miljoona euroa vuonna 2023 (1 milj. euroa vuonna 2022).

Kohta 28 – Muut tuotot

Vuonna 2023 muita sekalaisia tuottoja kertyi 72 miljoonaa euroa (61 milj. euroa vuonna 2022). Tuottoja saatiin pääasiassa euroalueen keskuspankkien osallistumisesta kustannuksiin, joita EKP:lle syntyy EKPJ:n meneillään olevista hankkeista ja palveluista.

Kohta 29 – Henkilöstökulut

Henkilöstökulut jakautuivat seuraavasti:

Vuonna 2023 EKP:n palveluksessa oli kokoaikaisiksi työpaikoiksi^[57] muutettuna keskimäärin 4 222 henkeä, joista 380 esimiestehtävissä (vuonna 2022 palveluksessa oli 4 136 henkeä, joista 373 esimiestehtävissä).

Palkat, korvaukset ja lisät suurenivat EKP:n keskimääräisen henkilöstömäärän kasvun sekä palkkoihin tehtyjen tarkistusten vuoksi. Henkilöstömäärä kasvoi pääasiassa pankkivalvonnassa. Palkkojen, korvausten ja lisien kasvua vaimensi osittain työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvien menojen pieneneminen. Etuusmenot pienenivät lähinnä siksi, että tilikauden 2023 työsuoritukseen perustuvia menoja^[58] koskevassa vakuutusmatemaattisessa laskelmassa käytettiin korkeampaa diskonttauskorkoa (ks. kohta 13.3 ”Sekalaiset erät”).

Johtokunnan ja valvontaelimen jäsenten palkkiot
EKP:n johtokunnan jäsenille ja EKP:n palveluksessa oleville valvontaelimen jäsenille maksetaan peruspalkkaa sekä asumislisää. Pääjohtajalle on järjestetty asumislisän sijaan virka-asunto. Johtokunnan ja valvontaelimen jäsenille maksetaan myös edustuslisää. EKP:n henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen mukaan johtokunnan ja valvontaelimen jäsenet voivat olla oikeutettuja perhe-, lapsi- ja koulutuslisiin sekä muihin lisiin kulloisenkin tilanteensa mukaan. Palkasta maksetaan veroa EU:lle, ja siitä vähennetään työntekijän eläke-, sairaus-, pitkäaikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksut. Lisiä ei veroteta, eikä niistä kerry eläkettä.

Johtokunnan jäsenille ja EKP:n palveluksessa oleville valvontaelimen jäsenille (mukana eivät siis ole kansallisten valvontaviranomaisten edustajat) maksettiin vuonna 2023 peruspalkkaa seuraavasti:^[59]

Johtokunnan ja valvontaelimen jäsenille maksetut korvaukset ja lisät sekä EKP:n heistä maksamat sairaus-, pitkäaikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksut olivat yhteensä 1 169 703 euroa vuonna 2023 (1 110 618 euroa vuonna 2022).

Johtokunnan ja valvontaelimen entisille jäsenille voidaan maksaa jonkin aikaa siirtymärahaa heidän toimikausiensa päättymisen jälkeen. Vuonna 2023 EKP maksoi johtokunnan ja valvontaelimen entisille jäsenille siirtymärahaa lisineen ja korvauksineen sekä sairaus-, pitkäaikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksuineen yhteensä 365 864 euroa (742 892 euroa vuonna 2022). Siirtymärahana suoritetut maksut pienenivät lähinnä siksi, että niiden saajia oli vuonna 2023 edellisvuotta vähemmän.

Johtokunnan ja valvontaelimen entisten jäsenten ja heidän huollettaviensa osalta maksettuja työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia, sairaus-, pitkäaikaishoito- ja tapaturmavakuutusmaksuja ja muita eläkkeisiin liittyviä maksuja oli yhteensä 2 670 313 euroa (1 095 737 euroa vuonna 2022).^[60] Tähän määrään sisältyi vuonna 2023 kiinteä kertasumma, joka maksettiin tehtävänsä jättäneelle johtokunnan jäsenelle vastaisten eläkemaksujen sijaan.

Kohta 30 – Hallinnolliset kulut

Hallinnolliset kulut jakautuivat seuraavasti:

Hallinnollisten kulujen kokonaismäärä kasvoi vuonna 2023. Tämä johtui lähinnä 1) tietoteknisten järjestelmien ylläpitoon ja eurojärjestelmän hankkeisiin liittyvän konsulttituen (ns. ulkoisten palvelujen) kustannusten kasvusta, 2) toiminnan paluusta pandemian jälkeiselle normaalitasolle varsinkin pankkivalvonnassa sekä 3) inflaation vaikutuksesta. Kaksi viimeksi mainittua tekijää vaikuttivat useisiin tähän erään kirjattaviin kuluihin.

Kohta 31 – Ulkoistettu setelinvalmistus

Vuonna 2023 erään kirjattiin kuluja 9 miljoonaa euroa (9 milj. euroa vuonna 2022). Kuluja syntyi pääasiassa uusien euroseteleiden kuljetuksesta setelipainoista kansallisiin keskuspankkeihin sekä kansallisten keskuspankkien keskinäisistä setelitoimituksista, joilla joidenkin pankkien setelivajeita paikataan muiden pankkien ylijäämävarastoista. EKP vastaa näistä kustannuksista keskitetysti.

2.7 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat

Kohta 32 – EKP:n pääoman jakoperusteen viisivuotistarkistus

EKPJ:n perussäännön artiklan 29 nojalla kansallisten keskuspankkien painoarvoja EKP:n pääoman merkitsemisen jakoperusteessa tarkistetaan joka viides vuosi.^[61] Jakoperustetta tarkistettiin 1.1.2024 viidennen kerran EKP:n perustamisen jälkeen. Sitä tarkistettiin seuraavasti:

Vaikutus EKP:n maksettuun pääomaan
EKP:n maksettu pääoma pieneni 23 miljoonaa euroa 1.1.2024 siksi, että (osuutensa täysimääräisinä maksavien) euroalueen kansallisten keskuspankkien yhteenlaskettu painoarvo 10 825 miljoonan euron suuruisesta EKP:n merkitystä pääomasta pieneni 0,2200 prosenttiyksikköä ja (vain 3,75 % merkitsemästään määrästä maksavien) euroalueen ulkopuolisten EU-maiden kansallisten keskuspankkien osuus vastaavasti kasvoi.

Vaikutus EKP:lle siirrettyjä valuuttavarantoja vastaaviin kansallisten keskuspankkien saamisiin
EKPJ:n perussäännön artiklan 30.2 nojalla kunkin kansallisen keskuspankin siirrettäväksi tulevan valuuttavarannon määrä vahvistetaan suhteessa keskuspankin maksamaan osuuteen EKP:n merkitystä pääomasta. Koska euroalueen kansallisten keskuspankkien painoarvo EKP:n merkitystä pääomasta pieneni, myös niiden siirtämiä valuuttavarantoja vastaavaa saamista tarkistettiin samassa suhteessa pienemmäksi. Euroalueen keskuspankeille palautettiin siksi 109 miljoonaa euroa 1.1.2024.

2.8 Vuosien 2019–2023 tilinpäätösten vertailua

2.8.1 Tase

2.8.2 Tuloslaskelma

3 Riippumattoman tilintarkastajan kertomus

Euroopan keskuspankin pääjohtaja
ja EKP:n neuvosto
Frankfurt am Main

Tilintarkastuskertomus 2023

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Euroopan keskuspankin (EKP) tilinpäätöksen tilikaudelta, joka päättyi 31.12.2023. Tilinpäätös sisältää Euroopan keskuspankin taseen, tuloslaskelman sekä yhteenvedon tilinpäätöksen keskeisistä laatimisperiaatteista ja taseen ja tuloslaskelman liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EKP:n taloudellisesta asemasta ja sen toiminnan tuloksesta 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta EKP:n neuvoston vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Nämä periaatteet asetetaan Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä 3.11.2016 annetussa päätöksessä (EU) 2016/2247 (EKP/2016/35, sellaisena kuin se on muutettuna), joka perustuu kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 3.11.2016 annettuihin suuntaviivoihin (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34, sellaisina kuin ne ovat muutettuina).

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen kansainvälisten ISA-tilintarkastusstandardien mukaisesti. Standardien mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa ”Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa”. Olemme riippumattomia EKP:stä niiden Saksassa noudatettavien (tilintarkastusalan kansainvälisen eettisten standardien lautakunnan [IESBA] tilintarkastusammattilaisille laatimien eettisten sääntöjen mukaisten) eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Muu informaatio

EKP:n johtokunta vastaa muusta informaatiosta EKP:n tilinpäätöksessä. Muu informaatio käsittää kaiken muun tilinpäätösjulkaisuun sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä EKP:n tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota, emmekä anna siitä muutakaan varmuutta.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.

Tilinpäätöstä koskevat johtokunnan ja hallintoelinten velvollisuudet

EKP:n johtokunta vastaa tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan EKP:n neuvoston vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Nämä periaatteet on määritelty Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä 3.11.2016 annetussa päätöksessä (EU)2016/2247 (EKP/2016/35, sellaisena kuin se on muutettuna), joka perustuu kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 3.11.2016 annettuihin suuntaviivoihin (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34, sellaisina kuin ne ovat muutettuina). Johtokunta vastaa myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka se katsoo tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

EKP:n johtokunta on tilinpäätöstä laatiessaan velvollinen arvioimaan EKP:n kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen.

Hallintoelinten vastuulla on valvoa tilinpäätöstietojen raportointiprosessia EKP:ssä.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan ISA-standardien mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

ISA-standardien mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen suunnittelun ja suorittamisen ajan. Lisäksi

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon EKP:n sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko johdon ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä EKP:n kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntoamme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin.
• arvioimme tilinpäätöksen (mukaan lukien liitetiedot) yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Frankfurt am Main, 14.2.2024

Baker Tilly GmbH & Co. KG
Wirtschaftsprüfungsgesellschaft
(Düsseldorf)

Dr. Stefan Wolfgang Fischer Wirtschaftsprüfer

Maria Brück Wirtschaftsprüferin

4 Selvitys voiton/tappioiden jakamisesta

Tämä selvitys ei ole osa EKP:n tilinpäätöslaskelmia vuodelta 2023.

EKPJ:n perussäännön artiklan 33 mukaan EKP:n nettovoitto siirretään seuraavalla tavalla:

1. EKP:n neuvoston vahvistama määrä, joka saa olla enintään 20 prosenttia nettovoitosta, siirretään yleisrahastoon enintään 100 prosenttia pääomasta vastaavaan määrään.
2. Jäljelle jäävä nettovoitto jaetaan EKP:n osakkaiden kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin.^[62]

Jos EKP:n tulos on tappiollinen, tappio katetaan EKP:n yleisrahastosta ja tarvittaessa EKP:n neuvoston päätöksellä EKPJ:n perussäännön artiklan 32.5 mukaisesti kyseisen tilikauden rahoitustulosta suhteessa kansallisille keskuspankeille kohdennettuun määrään ja enintään tähän määrään asti.^[63]

EKP:n tilikauden 2023 tappio oli 1 266 miljoonaa euroa sen jälkeen, kun taloudellisten riskien varalta tehty varaus oli purettu kokonaisuudessaan (vuonna 2022 EKP teki nollatuloksen). EKP:n neuvoston päätöksen perusteella tappio siirretään EKP:n taseessa eteenpäin ja katetaan tulevien vuosien voitoilla.