Miksi vakaa hintataso on hyvä asia?
8.5.2017 (päivitetty 25.8.2021)
Keskuspankit edistävät hyvinvointia pitämällä hintatason vakaana
Hintavakauden ylläpitäminen on EKP:n tärkein tehtävä.
Hintatason nousu (inflaatio) ei saisi olla liian nopeaa eikä sen lasku (deflaatio) muodostua pitkäaikaiseksi. Talous kärsii, jos hinnat nousevat nopeasti tai laskevat jatkuvasti. Hintavakauden ansiosta talous voi kasvaa, työpaikat eivät vaarannu ja rahan arvo pysyy melko samana päivästä toiseen.
Miksi nopea inflaatio ei ole hyväksi?
Nopea inflaatio voi luoda noidankehän, jossa hinnat nousevat nousemistaan. Rahalla ei enää saakaan yhtä paljon tuotteita, eli ostovoima heikkenee.
Jos monet tavarat ja palvelut kallistuvat, rahan ostovoima hupenee. Samalla summalla saa vähemmän tavaroita, eli palkan ja säästöjen arvo laskee. Hintojen nousu voi aiheuttaa noidankehän.
Kun ostokset kallistuvat, tarvitaan palkankorotuksia. Kun palkat nousevat, monien yritysten täytyy taas nostaa tuottamiensa tavaroiden hintoja pystyäkseen maksamaan työntekijöilleen. Ostokset kallistuvat, palkkoja on korotettava, ja hinnat nousevat taas. Kehä on valmis.
Hintatason noustessa säästöjen ja sijoitusten suunnittelu vaikeutuu, ja jos rahan arvo laskee nopeasti, siihen ei enää luoteta. Nopea inflaatio on siis ongelmallista.
Miksi deflaatio ei ole inflaatiota parempi?
Myös hintojen jatkuva lasku voi luoda noidankehän ja muodostua ongelmaksi yrityksille, kuluttajille ja julkiselle taloudelle.
Hintojen lasku voi kuulostaa houkuttelevalta kuluttajan näkökulmasta. Ongelmia syntyy, jos hinnat laskevat jatkuvasti koko taloudessa, vaikka taustalla ei olisi mitään selkeää kehitystä tuotantoprosessissa.
Jos huonekalujen hintojen voi odottaa laskevan, asiakkailla ei ole mitään kiirettä hankkia uutta sohvaa, kun tarjoukset paranevat koko ajan. Huonekalukauppa alkaa tuottaa tappiota, jos suurin osa asiakkaista lykkää hankintojaan. Työntekijöitä voidaan joutua lomauttamaan tai jopa irtisanomaan, mikä kasvattaa työttömyyttä.
Deflaation haitat koskettavat kaikkia
Taloudella menee huonosti, kun sen paremmin kuluttajat kuin yrityksetkään eivät enää tee hankintoja ja investointeja. Asuntolainojenkin maksaminen voi vaikeutua, sillä lainaerät eivät yleensä pienene, vaikka tulot vähenisivät.
Myös valtion ja kuntien talous kärsii. Verotulot pienenevät, kun kansalaisten tulot vähenevät, mutta velat on silti maksettava. Esimerkiksi terveydenhuoltoon ja teiden kunnossapitoon liittyviä menoja voidaan joutua leikkaamaan. Deflaation haitat koskettavat siis kaikkia.
EKP:n tehtävänä on pitää hinnat vakaina. Hintavakaustehtävä perustuu sopimukseen Euroopan unionin toiminnasta. EKP:llä on hintavakaudelle kvantitatiivinen määritelmä: tavoitteenamme on pitää inflaatio kahdessa prosentissa keskipitkällä aikavälillä. Inflaatiota mitataan yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI). Olemme sitoutuneet symmetriseen inflaatiotavoitteeseen, eli pidämme tavoitetta hitaampaa ja nopeampaa inflaatiota yhtä kielteisinä.
Hintavakaustavoite on selkeä ja auttaa ennakoimaan tulevaa kehitystä. Niin ihmiset voivat paremmin suunnitella tulevaisuutta tietäessään, missä rajoissa euroalueen hintojen voidaan odottaa keskimäärin muuttuvan ajan kuluessa. Sekin edistää hintavakautta.
EKP:n tavoitteena on pitää yllä hintavakautta euroalueella kokonaisuutena. Hintavakautta ja inflaatiovauhtia tarkastellaan keskipitkällä aikavälillä, eikä tarkastelussa huomioida inflaatiovauhdin lyhytkestoisia muutoksia, jotka tasoittuvat ajan myötä.
Miten nämä seikat vaikuttavat käytännössä?
Selkeä tavoite
Kahden prosentin inflaatiotavoite on selkeä ja helppo ymmärtää. Sen avulla ihmisten on helpompi ennakoida, miten hinnat ajan myötä muuttuvat.
Ihmiset tekevät hankinta-, laina- ja sijoituspäätöksiä sen mukaan, miten he odottavat inflaation kehittyvän. Selkeän keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitteen ansiosta ihmiset osaavat odottaa oikeanlaista inflaatiokehitystä, mikä edistää hintavakautta.
Turvamarginaali
Kahden prosentin inflaatiotavoitteeseen sisältyy turvamarginaali deflaatiota vastaan, sillä deflaatiotilanteessa tavanomaisten rahapolitiikan välineiden (eli ohjauskorkojen muutosten) vaikutus heikkenisi. Tietyn pisteen jälkeen keskuspankin ei enää kannata laskea korkoja. Inflaatio sitä paitsi vaihtelee normaalistikin keskiarvonsa ympärillä. Turvamarginaalin ansiosta keskuspankin tarvitsee harvemmin turvautua muihin rahapoliittisiin toimiin, kuten niin sanottuun määrälliseen elvytykseen eli omaisuuserien osto-ohjelmiin tai kohdennettuihin pitempiaikaisiin rahoitusoperaatioihin.
Euroalueen maiden väliset erot
EKP pitää yllä hintavakautta euroalueella kokonaisuutena. Kahden prosentin hintavakaustavoite mahdollistaa inflaatiovauhdin vaihtelut eri euromaiden välillä. Kun inflaatiotavoite ei ole nollassa, missään päin euroaluetta ei tarvitse kokea pitkiä hitaan tai jopa negatiivisen inflaation kausia vain sen takia, että tilannetta joudutaan tasapainottamaan toisten maiden nopeamman inflaatiovauhdin vuoksi.
Tiedot on päivitetty elokuussa 2021 strategian uudelleenarvioinnin (2020–2021) jälkeen.